› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 227 228 229 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2021, 10:32

    Tässä sitä sitten olisi, jatkuvaa kasvatusta käytännössä. Jos kuvat olisi jaettu ennen-jälkeen osioihin eri kohdista, olisi helpompi hahmottaa tapahtunut muutos.

    http://www.e-fi.blog/home/tuupovaaran-poikain-jk-hakkuu/

    Nuakka 9.11.2021, 11:16

    Kivoja kuvia, näyttävät kyllä ihan normaalilta väljennyshakkuulta. Pukkalan blogeissa jotenkin ristiriitaisia asioita. Kuulemma ei ole ollut eikä ole vieläkään tutkimuksia joissa tasaikäiskasvatus todistetaan paremmaksi poimintahakkuisiin verrattuna? Mitähän ihmettä tutkijat ovat touhunneet vuosikymmenet.Pääasiassa alikasvoskuusista ja niiden loistavasta elpymisestä puhutaan , kuitenkin vaaditaan sekametsiä? Kyllästyttää koko pukkala, jättää kuitenkin takaportin itselleen ja puhuu avohakkuun lykkäämisestä ja toteaa ettei puhdasta kuusikkoa ehkä kannatakkaan yrittää muuttaa jk-metsäksi. ”Taimien hidas kasvuun lähtö on ongelma myös silloin, kun varttuneessa ja tiheässä kuusikossa, jossa ei ole lainkaan taimia, halutaan siirtyä jatkuvaan kasvatukseen tekemällä sarja lieviä harvennuksia (mutta kukapa näin tyhmästi toimisi). Varttunut kuusikko kannattaa uudistaa nopeammassa tahdissa tähtäimenä erirakenteinen sekataimikko, jota aikanaan käsitellään toistuvilla yläharvennuksilla”

    Puuki 9.11.2021, 11:22

    Kuvien perusteella on vähän hankala hahmottaa onko hakkuussa tehty myös pienaukkoja vai hakattu vain sieltä täältä poimintahakkuilla.    Ainakin joissain kohtaa olisi ennemmin kannattanut harventaa laatuharvennuksena ja tehdä sama pienemmälle puustollekin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2021, 11:40

    ”Kuulemma ei ole ollut eikä ole vieläkään tutkimuksia joissa tasaikäiskasvatus todistetaan paremmaksi poimintahakkuisiin verrattuna?”

    Ainakin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta löysi tutkimuksia, ja totesi että jatketaan entiseen malliin Metsähallituksen mailla. Selvitetään myös jatkuvapeitteisen mallin käyttömahdollisuuksia.

    En sano muuta mutta tekisi mieli kyllä.

    R.Ranta R.Ranta 9.11.2021, 13:25

    Jos meillä on kaksi toisistaan poikkeavaa metsänhoitotapaa, niin vertaaminen on AJ vaikeaa, jos toisesta ei ole riittävästi tutkittua tietoa -kummasta hyvänsä.

    Pukkalalla on paljon hyvää ajattelua, joka on erittäin tervetullutta kaavamaisen ajattelun vastapainoksi.  Vapaa tyyli, jossa jokainen kohta käsitellään pienimittakaavaisesti kyseiselle kohdalle taloudellisesti järkevällä tavalla. Ei välttämättä tarvita mitään kuvioajettelua, jolla tieten tahtoen pirstotaan enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti metsä. Pieniin kuvioihin pirstottu metsä on vain ongelmallinen hoitaa. Pienialainen vaihtelu ei ole ongelma. Toinen merkittävä hänen korostama seikka on se, että jätetään kasvamaan suhteelliselta arvokasvultaan parhaat puut, joka on tietysti talouden näkökulmasta hyvin oleellista. Ei ole mitään järkeä järjestelmällisesti kaataa euron kuiturunkoja, joiden suhteellinen arvokasvu on arvosiirtymän vuoksi huomattava.

    Puulajit ovat hyvin erilaisia, joka on oma ongelmansa. Mänty valopuuna vaatii selvää aukotusta uudistuakseen, joka johtaa enemmän jaksolliseen kasvatukseen jne.

    Minusta oleellisen tärkeää on, että metsänomistaja ymmärtää, mitkä tekijät tulokseen vaikuttavat – negatiiviset ja positiiviset. Kaikki sellainen tieto on hyvin tervetullutta, tuli se sitten mistä suunnasta tahansa. Kinastelussa ei ole pienintäkään järkeä silloin, jos toinen esim. kiistää koron merkityksen. Silloin keskustelijat ottavat kantaa aivan eri lähtökohdista, eivätkä näkemykset voi mitenkään kohdata toisiaan. Jos korko ymmärretään, niin mitä korkoa tulisi käyttää? Toinen maksaa pikavippikorkoa ja toinen säästää sukanvarteen, josta sen syö inflaatio – mitä korkoa siis olisi sovellettava ko. metsänomistajan talouden näkökulmasta? Erisuuruinen korko johtaa aivan erilaisiin ratkaisuihin. Pikavippikorkoa maksavan kannatta kaataa puut hyvin eri kokoluokassa kuin sukanvarteen jäästäjän jne. Toinen huomattava seikka kinasteluun on se, että olosuhteet ovat tavattoman erilaisia. Kaavamaisessa ajattelussa ei siksi ole perusteita ja kinastelukin sillä perusteella on mieltä vailla.

    Ola_Pallonivel 9.11.2021, 13:49

    RR, milloin sinä otat riskit laskelmissasi huomioon? Ja miten?

    Visakallo Visakallo 9.11.2021, 16:04

    Mitä olen Pukkalan kehityskaarta seurannut, niin kymmenen vuoden sisällä hän toteaakin jaksollisen kasvatuksen kaikkein toimivammaksi ratkaisuksi. Kokemuksen karttuessa mielipiteetkin kehittyvät, ja sehän on pelkästään hyvä asia.

    Perko 9.11.2021, 16:14

    Mainiot kuvat Tuupovaarasta.  Hyvää tuossa näyttäis olevan  mm kohtalaisesti suuremmat pinot sahatukkia kuin  kuitua ja siitähän seuraa hyvä tili.   Seuraavaan myyntiin   on jo puuta  lisää tulee nopeasti.   Jäävän puuston  kuvat eivät hävitä  omistajan yöunia, no ehkä jollekin kuvat nähneen aukkohoidon tamppaajalle tulee ongelmia nukahtaa.    Mainio matkakohde jos saa luvan katsella  avohoidon vaihtoehtoa ja muutenkin voi tutustua Runon ja rajan tiehen.

    Timppa 9.11.2021, 16:19

    Noissa kuvissa näkyy tasakokoiseksi harvennettua männikköä tai koivikkoa.  Saman näköisiä meillä on kymmeniä hehtaareja paitsi yleensä sillä poikkeuksella ettei meillä ole yleensä noita alakasvuskuusia, joista tuskin tuollakaan kunnon metsää syntyy.

    aegolius aegolius 9.11.2021, 16:21

    Itse en usko, että hän ihan noin suoraan tulee toteamaan, mutta hän tulee toteamaan, että avonaisen vaiheen välttäminen onnistuu kannattavasti vain tietyin edellytyksin. Tai oikeastaanhan hän on tehnyt tämänkin jo vapaan kasvatuksen mallissaan. On tosiaan pelkästään positiivista, että uskaltaa muuttaa mielipidettään, kun perusteita on. Esimerkiksi professori Lähteen kohdalla homma näyttää karanneen henkien maailmaan, energiavirtoihin ja olentoihin ja silloin todelliset argumentit katoavat ideologian taakse. En ole kovin hengellinen eikä luontokaan mielestäni ole – paitsi ihmisen kuvitelmissa. Kartan kaikkea tällaista. Ajatus pysyy yksinkertaisena, jalat maassa ja kädet mullassa.

Esillä 10 vastausta, 2,271 - 2,280 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 227 228 229 … 1 434 1 435 1 436