Olen opetettu korjaamaan kierteet,  selkäpuolista lattakierrettä ei edes harjoitella  siitä vai harvat kertovat.  Yö lentäjä  tuossa etsii vain hiirtä. No worries! More: Peitin tahallaan.

A. J. Etkö kerent  nähä sitä Einstein lainausta?

Hyvin harvoin täällä ollaan päivystämässä. Ja tuskin lampaat ovat ratkaisemassa näitä kysymyksiä, saahan sitä tarjoilla. Ei senkään puolesta, jos ratas näyttää menevän ojan puolelle.

Ei ole syytä arvostella teidän eturintamaa, mutta kannattaa kuitenkin huomioida, että tuulimyllyt ovat ajankohtaisia tällä hetkellä. Koetaan uhkana, mutta onhan aina se hyvä puoli, että neuvotteluvara on olemassa.

-Myrskyt hyönteistuhot kuivuus ilmaston muutos – ovat tätä päivää myös meillä ja kysymys ei siinä mielessä ole kasvillisuusvyöhykkeestä. Suomessa on oma kasvillisuusvyöhykkeensä ja siitäkin huolimatta on ollut havaittavissa, että ilmasto aiheuttaa sopeutumisongelmia myös meillä. Ja onhan metsänhoitotoimenpiteenä puulajisuhteita yksipuollistettu myös meillä.

”ilmasto aiheuttaa sopeutumisongelmia myös meillä.”

Jovain on tässä asiassa jonkinverran oikeassa. Puiden kasvu on nyt niin nopeaa, että asioita joutuu ajattelemaan uudella tavalla. Raivaustyömaana tällä hetkellä peltoon syksyllä -90 istutettu koivikko, joka on harvennettu kolme kertaa, eli on loppukasvatusasennossa. Alakerta on täynnä pyytämättä ja yllättäen syntyneitä kuusia, joita nyt raivaan harventamalla toisen kerran. Pystyyn jäävät kuuset ovat nyt ensiharvennuskokoa, mutta selvästi koivuja matalampia. Muutaman vuoden kuluttua koivut voisi poistaa ja samalla harventaa kuuset, mutta toisena vaihtoehtona on tullut mieleen, että tekisikin silloin  pelkästään kuusien harvennuksen ja antaisi koivujen edelleen kasvaa. Sitten kun kuuset ovat tukkikokoa, kaikki nurin kerralla. Silloin olisi koivuissa jo oikein kunnolla järeyttä.

Tuo Visan jk. ei suoranaisesti liity ilmastomuutokseen. Kuusi on aina taimettunut koivikon alle ja taimettuu yleensä myös muunlaisen metsän alle. Taimistoja on aina kelpuutettu jatkoon mahdollisuuksien mukaan.

Ilmaston muutokseen ei suoranaisesti liity sekään, että harsintajulkilausumalla puututtiin metsänhoidon yksipuolistamiseen. Tai jos tällä hetkellä puututtaisiin samaan ongelmaan. Puututtaisiin kuuselle mätästämiseen, ettei koko valtakuntaa mätästetä. Kysymys ei suoranaisesti ole ilmastomuutoksesta tässäkään, mutta kysymys on metsänhoidon yksipuolistamisesta ja siinä mielessä metsien sietokyvyn heikentämisestä ja altistamisesta ilmaston muutokselle.

Menee kuusikoitumisena, jos noudatetaan sitä vanhaa, mitä harsintajulkilausumalla rajoitettiin tai oltaisiin rajoittamassa tällä hetkellä liiallista mätästämistä. Nämä ovat metsänhoidon yksipuolistamista. Jk on sekametsän hoitoa, siinä kuin jaksottainen metsänhoitokin. Ei suinkaan iäisyyteen jatkuvaa, vaan on uudistettettava välillä, niin kuin tehdään jaksottaisessa metsänhoidossakin. Valinnan varaa on sekametsänhoidolle. Olikohan isoakaan eroa hoitomuotojen välillä?