› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 10,251)
1 2 3 … 245 246 247 … 1 024 1 025 1 026

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu Panu 24.11.2021, 08:49

    Kun tarpeeksi harvaksi vetää niin kyllä sinne muutakin kuin kuusta nousee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.11.2021, 10:15

    Visakallolla mielenkiintoinen pohdinta koivu-kuusi -sekametsässä. Jätä ainakin näytiksi pieni alue, vaikka päätyisit pääalueella poistamaan koivut kokonaisuudessaan. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka pitkään koivun kasvu jatkuu hyvänä.

    Visakallo Visakallo 24.11.2021, 16:38

    Koivut ovat jo päätehakkuukokoa, mutta iältään  vasta 30 vuotta, joten niiden kasvatusta voisi jatkaa vielä kymmenen vuotta. Silloin kuusetkin olisivat jo tukkipuita. Multamoreenipohjassa näyttää kasvuvoimaa olevan. Alueella ei ole kalliokaan lähellä, joten kuivuudesta ei ole kiusaa. Sain tänään alueen raivattua. Laitoin kuusia tontiin aika reilulla kädellä, että mahtuvat lihomaan.

    Jovain 24.11.2021, 19:41

    Ilmeisesti koivut ovat terveitä vielä tällä hetkellä, vaikka ovatkin peltoon istutettu. Voisi mennä vielä 20 vuotta, ennen kuin laho alkaa iskemään. Villi veikkaus on 50-70 senttiä koivulle ja hyvä tukkisato kuuselle. Johan kelpaa, kaksi hyvää tiliä samalla kertaa ja koivusta laatutyveä, josta maksetaan. Mahtaa olla koivua myös seuraavaan aloitukseen.

    jees h-valta 24.11.2021, 19:50

    Pitäähän sitä itse metsitetty peltoheitto realisoira eurovaluutaksi. Kuten ympärillä olleesta kuusimetsästä lehtipuuksi muutettukkin. Niissä oikeastaan vielä mukavampi saundi kun saa kaksi päätehakkuuta samasta alasta ihmisen vaatimattomassa elinodotteessa. Peltoheittojen metsä on kyllä sittenkin vielä voiton vievä. Siellä uudistuskin sujuu kuin leikki, uutta tulee että jarrutella pitää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2021, 10:02

    Jatkuva kasvatus ei yleisty turvemailla kovin nopeasti. Syitä on varmaan useita mutta yksi voi olla että metsät on käsitelty aikoinaan alaharvennuksin eli erirakenteisuus puuttuu. Uutisessa muita syitä: taimiainesta ei ole, lahoa kuusissa.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/metsakeskus-suometsat-uudistetaan-yha-paaosin-avohakkuilla/#23e3039d

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.11.2021, 11:16

    Etsin tietoa kuitupuun hintakehityksestä kun Tolopainen väitti että se on ollut huonoa. Ei nyt ihan viimeistä tietoa löytynyt, mutta löytyi Timo Kujalan esitys joka sisältää kuvan kuitupuun hinnoista, ja lisäksi runsaasti esimerkkejä jatkuvapeitteisistä hakkuista.

    Ensimmäisen hakkuun jälkeen näyttää usein hyvältä, mutta onko jatkuvuutta pitemmälle kuin 1-2 poimintahakkuun verran? Ehkä jiikoo pitäisikin ottaa menetelmänä, jota käytetään vain silloin, kun on tarjolla sopiva määrä sopivan laatuisia välikerroksen puita jotka voidaan jättää vahvistumaan tukkipuiksi? Tämä mahdollisuus pitäisi huomioida jo ensiharvennusta seuraavassa harvennuksessa, jotta välikerroksen puiden latvukset eivät supistuisi liikaa.

    http://www.slideshare.net/Metsakeskus/kujala-miten-jatkuva-kasvatus-vaikuttaa-metsnomistajan-tuloihin

    R.Ranta 25.11.2021, 12:28

    Pukkalalla tuossa paljon tervettä ja hyvää asiaa.

    http://www.youtube.com/watch?v=j4lAUISk10k

    On perusteetonta tuomita sitä sillä perusteella, että hän uskoo asiaansa – niinkuin täällä moneen kertaan toiseen puujumalaan uskovat tuomitsevat. Perustaako teistä joku yrityksen, vaikka ei usko asiaansa?

    Tulot metsätaloudessa tulevat hakkuista. No, mitä pitäisi hakata ja koska? Se ei todellakaan ole yhdentekevää taloudellisessa mielessä.  Hakata tietysti pitäisi ennen muuta tukkeja, koska niistä saatava hinta on moninkertainen. Sen varmaan (jesseä lukuun ottamatta) kaikki käsittää. Se, että kutakin kohtaa metsäässä käsitellään kyseiselle kohdalle taloudellisesti optimaalisesti, eikä jonkun ennalta päätetyn periaatteen mukaisesti tuomiopäivään saakka, on aivan terve ajatus. En ole ollenkaan varma, onko kuviorajojen piirtely yleensäkään tarpeellista.

    Suomi poika pitää itseään metsänhoidon nerona (mutta vain Suomipoika), kun on oivaltanut, että kaikki puut pois ja istutetaan uudet taimet tilalle. Mitän ihmeen neroutta moiseen on tarvittu? Se on varmasti taloudellisesti perusteltavissa Etelä-Amerikassa ja meilläkin parhailla kasvupaikoilla. Sellaiseen pakottaminen kymmeniksi vuosiksi lailla joka paikssa – voi pyhä yksinkertaisuus.

    Vaikka kasvatan männikköä lähinnä jaksollisesti puulajista johtuen, niin erittäin terve ajatus on, että hakkuussa jokaista kohtaa pyritään käsittelemään optimaalisesti eikä kaavamaisesti. Jokainen valinta vaikuttaa taloudelliseen tulokseen.

     

     

    mehtäukko 25.11.2021, 17:33

    ”…täällä moneen kertaan toiseen puujumalaan uskovat tuomitsevat. Perustaako teistä joku yrityksen, vaikka ei usko asiaansa?..” On olemassa ainakin kahden koulukunnan metsätieteilijöitä. On ainakin kahdenlaisia mo:a, joilla ainakin joillain on tervettä järkeä päättää kohdaltaan, kumpi oppi itse kullekin on riskittömämpi, tuottavampi, selväpiirteisempi ja siten hallitumpi. Mehtäukko ei lähde jk:n kelkkaan, kun en usko moiseen asiaan paljon yhtään.

    ”…En ole ollenkaan varma, onko kuviorajojen piirtely yleensäkään tarpeellista…” Mikäs on parempi vaihto-ehto? Kuka saa siitä vaikka 50 ha tilkkutäkistä mitään selkoa,vaikkapa jos olet sellaista metsää ostamassa tai myymässä?

    ”…että hakkuussa jokaista kohtaa pyritään käsittelemään optimaalisesti eikä kaavamaisesti…” Kyllähän se on käytännössä kasvupaikkan,puulajin ja sen kehityksen sekä puunlaadun välinen yhtälö jolla kasvatusmetsien hoitohakkuu tapahtuu. Alle jääneet = huonompikasvuiset kuuset ja alakynnessä kituvat männyt ja koivut yleensä lähtevät.

    Jos työt tehdään kuin kasvimaalla näpräten pikkutarkasti muka ratkaisuksi kannattavuuksiin, ollaan puuhapalstojen asteella.

    Gla Gla 25.11.2021, 17:38

    Olen samaa mieltä optimiin pyrkimisestä. Saattaa kuitenkin olla, että uskon optimin olevan useammin tasarakenteisessa kuin erirakenteisessa. Poikkeuksena tähän sen, minkä luontokin on oikeaksi katsonut eli valopuut päällä, varjopuut alla. Jotkut ei tätä ajatusta kunnioita, vaan yrittää luonnonvastaisesti kasvattaa varjopuita jatkuvasti eri jaksoissa. Tai sitten lasketaan kuusen kasvatus koivun alla kannattavaksi ja näin todistellaan jk:n paremmuutta. Arvaatko, mikä meni pieleen?

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 10,251)
1 2 3 … 245 246 247 … 1 024 1 025 1 026