› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,501 - 2,510 (kaikkiaan 10,629)
1 2 3 … 250 251 252 … 1 061 1 062 1 063

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 27.11.2021, 07:55

    Nyt kaavaillaan jo marja- ja sienipaikkatietojenkin jakamista keilaustietojen perusteella. Eipä naurata sellaista metsänomistajja, jonka metsät ovat isomman asutuskeskuksen lähistöllä, ja kännykät näyttävät sinne oikein hyvää marjapaikkaa. On äkkiä metsätiet autoista tukossa!

    Gla Gla 27.11.2021, 08:03

    AJ:llä hyvä kysymys. Puukauppa nimenomaan on se, johon mielestäni kompastuu moni teoriassa hieno ajatus. Jatkuvan kasvatuksen leimikon ostaja näkee siinä työlään kohteen, mikä luonnollisesti vaikuttaa korjuukustannuksiin. Ehkä jopa tarjoushalukkuuteen. Itse koitankin ajatella asioita myös ostajan silmin, koska vaikka itse tuntee omat metsät suunnilleen puun tarkkuudella, ostaja tulee vieraaseen kohteeseen ilman samanlaista kohteen tuntemusta. Silloin selkeys on se, mikä mahdollistaa tiukan hinnoittelun vailla turhia riskilisiä.

    Kasvatan kaksijaksoisia metsiä, josta on ollut näkemyseroja suorittavan portaan kanssa. Toki tuollainen kohde on työläämpi hakata kuin tasarakenteinen. Siksi pyrin noissakin selkeyteen eli alikasvos pitää raivata riittävän harvaksi, tasaiseksi (sijainti) ja riittävän etäälle ylemmän jakson puista. Lukijoiden kuvissa onkin esimerkki tästä ja pitkä keskustelu aiheesta. Näkemyseroja syntyi muidenkin kuin suorittavan kanssa ja siksi olisi kiinnostava saada aiheesta RR:nkin kannattavuuslaskentakommentit yleisen ehdottomuusjutustelun tms. vastapainoksi.

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/puupeltoa-tamakin/

    Tuota monimuotoisempaa puustoa en koe järkeväksi kasvattaa. Se todennäköisesti vaikuttaisi jo liikaa kohteen kiinnostavuuteen eli hinnoitteluun, vaikka omassa excelissä teoriassa kannattavuus vielä paranisikin.

     

    jees h-valta 27.11.2021, 08:41

    Jovain tuolla ihannoi Metsään.fi:n kuviotietoja. Voin sanoa että aika monella kuviolla pielessä on ja rajusti. Jotkut ovat vielä ajassa jossa päätehakkuuta edeltänyt metsäkin on vielä pystyssä ja sille lasketaan vieläkin vuosittain kasvulukuja. Toki syyllinen olen minä kun en hakkaa aukkoakaan taivaslaakeaksi vaan aina jää puustoa mahdollisuuksien mukaan. Sitten ne keilaavat ja kuvittelevat jotain metsää näkevänsä.

    Jovain 27.11.2021, 08:52

    Jees tuon voin vahvistaa, epätarkkuutta on, mutta metsään.fi on sentään ilmaispalvelu metsänomistajille ja metäalan toimijoille. Se kehittyy koko ajan ja tarkentuu, sitä voi myös itse täydentää ja pitää ajantasalla.

    mehtäukko 27.11.2021, 08:57

    Kaksijakoiset metsät ovat itselläkin olleet kautta aikain ohjelmassa. Kun maassa on kasvuvoimaa ja luonto tekee kehityskelpoisia valintoja, totta ihmeessä ne kannattaa hyödyntää. Voittaa kierto-ajassa ja rahassa kuin työssäkin. Monesti-, kuten Gla esitti-, asia lipsahtaa väärin ymmärryksen puolelle. Oikein toimenpitein homma kuitenkin pelittää.

    R.Ranta 27.11.2021, 09:19

    Kuvitellaan! Tekniikka kehittyy ja meillä on tarkka tieto puustosta ja olosuhteista. Hakkuu tapahtuu koneella, joka tulkitsee ympäristön puut neulasen tarkkuudella.

    Kuinka tämä hakkuulaite ohjelmoidaan suorittamaan hakkuu? Mitä arvoja kukin metsänomistaja esdellyttäisi koneeseen syötettäväksi ennen hakkuuta ja millä perusteella jne.?

    Pukkala tuossa edellä kertoo, että pitäisi jättää kasvamaan suhteelliselta arvokasvultaa parhaat puut. Entä minkä koron puun myyjä haluaa syöttää laskennan perusteeksi eli minkä tuoton hän katsoo saavansa muualata vastaavalla riskillä. Timpaa ei syötä korkoa ollenkaan tai se olisi nolla. Suhteellinen arvokasvun käyttö olisi varmaan mehtäukon koneen ohjelmasta ehkä poistettu kokonaan.

    suorittava porras suorittava porras 27.11.2021, 09:25

    Gla on oivaltanut ja onneksi tuo myös esille selkeyden merkityksen ,kun keskustellaan talousmetsistä. Kokonaisvaltainen ajattelu ja kaikkien osatekijöiden huomioon ottaminen kantaa pisimmälle. Tervettä realismia kaivattaisiin monen kohdalla omaan napaan tuijottelun ja idealismin sijaan.

    Jatkuvan kasvatuksen kannattajien tulee myös kantaa reilusti vastuunsa mahdollisista epäonnistumisistaan. Omalla kohdallani toin vain aikanaan esille riskejä ,joita jatkuvapeitteisten ja hoitamattomien metsien käsittelyyn liittyy. Nämä kommentit  mieluusti sivuutettiin ja alettiin keskustella motokuskin osaamattomuudesta , kun mielipiteeni tai jonkun kohdalla työn lopputulos ei lopulta täyttänytkään optimistisia odotuksia.

    Ilmiönä kokemuksen sivuuttaminen ei ole outo. Tästä tuoreena esimerkkinä valtiomme suorittamat epäonnistuneet kasvomaskihankinnat. Tehtävään puolipakolla määrätty henkilö teki työnsä parhaansa mukaan riskit tiedostaen ja tiedottamalla niistä eteenpäin. Kun riskit sitten realisoituivat ,henkilö  joutui kantamaan yksin ”täyden vastuun”.  Päävastuulliset kuitenkin pesivät kätensä kääntämällä selkänsä ja heittivät parhaansa yrittäneen henkilön tylysti ”bussin alle”.

    Metsäpuolella bussin alle joutuu monesti se motokuski. Kaikki toimintaketjussa tapahtuvat virheet kaadetaan aivan liian helposti työn toteuttajan niskoille – toki virheitä joskus sattuu tekevällekin.Tässä suhteessa toivoisi ajattelun muuttuvan . Edellä mainittu on aivan liian helppo tapa vierittää epäonnistumisia toisten piikkiin. Tällä kohtaa kohdistan ajatukseni erityisesti jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta harrastavien metsänomistajien suuntaan. On ladattu aivan liian suuret odotukset kasvatusmenetelmälle ,jotta ne voisivat toteutua. Vähempään on tytyminen . Toki jokaisella on mahdollisuus tehdä kuten haluaa eli pissata vaikka vastatuuleen. Seurauksista ei ole kuitenkaan vara syytellä muita eikä kehuskella valinnan erinomaisuutta.

     

     

    Timppa 27.11.2021, 10:24

    Pukkala tuossa edellä kertoo, että pitäisi jättää kasvamaan suhteelliselta arvokasvultaa parhaat puut. 

    Hieno idea teoriassa.  Minä kuitenkin pyrin siihen, että koko kuvion kasvu on paras saavutettavissa oleva.  Jos alkaa tuijottaa yksinäisiä puita ei näe sitä metsää puilta.  Kaikki puut vaikuttavat lähitienoon puiden kasvuun, joten kukaan ei pysty tarkalleen sanomaan mikä olisi paras puu kaataa.  Siksi on harvennusmallit olemassa.  Niitä soveltaen harvennus on mahdollista suorittaa järkevillä resursseilla.

    Metsän harvennus on siinäkin mielessä helppo tapaus, että toleranssi, missä harvennus tuottaa parhaan tai ainakin miltei parhaan tuloksen on kohtuullisen iso.

    Myös tuon arvokasvun määrittely on vaikeaa, koska puun kasvu riippuu sen iästä, koosta ja latvuksen yhteyttävästä neulasmäärästä, minkä tarkka arvioiminen on taas käytännössä mahdotonta.

    Olen katsellut vuosikymmeniä erikokoisia männiköitä.  Varmuudella voin sanoa esimerkiksi sen, että muuta puustoa selvästi pienempää puuta ei kannata jättää.  Se ei kasva, mutta haittaa muiden puiden kasvua.   Oli arvokasvum leimaajan silmissä mikä tahansa.

    Puuki 27.11.2021, 10:35

    Harvennuksen aikajana on suht. lyhyt esim. ra-koivikoissa.  Samoin latvusrajan mukaan näkee helposti kuusikon harvennustarpeen ajankohdan.   Kyllä arvokasvulla on entistä suurempi merkitys , kun  nykyään tukin ja kuitupuun hintaero on suurempi kuin joskus aiemmin on ollut.  Yläharvennus ja poimintahakkuukin on joskus paikallaan. Yläharvennus sopii vain hyvin hoidettuihin metsiin .   Mutta monia muitakin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä on kuin arvokasvun optimointi.

    Perko 27.11.2021, 11:05

    Onkohan  näillä muutamalla jiikoon vastaan kiihkoilijalla  mehät paljaana ja koneen romut pihassa?  Ohjelmoinnissa oli virhe.   Kilpailevat nyt räntäsateella vesakoissa r-sahan valjaissa bensapurnukoiden kanssa. Harmittaahan se jos pitäis siitä typeryydestään ulkopuoliselle maksaa ja kemeraa hakea apuun tarkastajien kanssa. Siihenhän sitä kuvion rajaa tarvitaan.   Olkaa tarkka ettette sohi naapurin eri-ikäis metsään,  sen tunnistaa  arvopuista!

Esillä 10 vastausta, 2,501 - 2,510 (kaikkiaan 10,629)
1 2 3 … 250 251 252 … 1 061 1 062 1 063