› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,491 - 2,500 (kaikkiaan 10,204)
1 2 3 … 249 250 251 … 1 019 1 020 1 021

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 26.11.2021, 18:06

    Hyvin on riittänyt ilmainen Metsäkeskuksen Metsään. fi palvelu, joka on metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden maksuton asiointipalvelu.

    mehtäukko 26.11.2021, 18:06

    Jovain: ”…Se on tuo muutosvastarinta voimallista…”, ja kuin vakuudeksi kertoilee historian havinoitten  sen aikuisia viikkokausien leimauksistaan jossa oliko vielä linja-autollinen ukkoja? Kehitys kun jalostus tähän pisteeseen, on jo melkoista haahuilua ilmassa!

    ”Vaikeus on siinä, kun on opetettu tekemään vain yhdenlaista puukauppaa ja tekemään vain yhdenlaista korjuuta ja tehdään vain yhdenlaista metsänhoitoa. Eikö houkuttele poikkeamaan?..” Kyllä se on jo tullut selväksi, että saat poiketa vaikka kivikauteen.Ai niin, silloin loppuu alvi-palautuksella tienaaminen.

    Jovain 26.11.2021, 18:37

    Epäilen mehtäukko, että olet jäämässä kivikautiselle. Kehitys menee etteenpäin myös metsäalalla. Ei houkuttele nuo tarjouksesi, hyvä kun et tarjoile jätemetsiä ja perustele metsänhoidon paremmuutta niillä, niin kuin jotkut tekevät. Alvit ovat olennainen osa palautuksina.

    aegolius 26.11.2021, 21:09

    Jovainin tekstejä en kommentoi. En voi auttaa.

    >porukka päivystää ja ampuu välittömästi alas kaikki, jotka vähäkin viitta johonkin muuhun kuin aukkoihin ja alaharvennuksiin.

    On jo ties kuinka mones kerta, kun RR väittää palstalla tapahtuneen sellaista mitä itse jokaisen viestin lukeneena en ole havainnut.

    Rane tyhjensi viestillään pajatson.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.11.2021, 21:56

    Jos katsoitte Kujalan esityksen kuvat, ne olivat pääosin erittäin runsaspuustoisia kohteita, joihin jäi hyvässä arvokasvussa olevia puita kasvamaan riittävä määrä. Tuollaisessa kohteessa ainakin yksi poimintahakkuu tai yläharvennus on varmaan hyvin kannattava, ja moni varmaan hyväksyy hakkuutavan metsäänsä – itsekin saattaisin niin tehdä.

    aegolius 26.11.2021, 22:13

    >Tuollaisessa kohteessa ainakin yksi poimintahakkuu tai yläharvennus on varmaan hyvin kannattava

    Kyllä. Yläharvennus tai kaksi on tutkitusti todettu siihen soveltuvissa kohteissa kannattavimmaksi. Tähän tulokseen pääsee myös kotikutoisilla Motti-mallinnuksilla. Kysymys vaan kuuluu, että missä on Kujalan jk? Vastaan itse: ei haittaa jatkuvuuden puute, kunhan hauskaa riittää muutamaksi vuosikymmeneksi. Ei haittaa sekään, että lähtötilanne on jaksollisella saavutettu. Jk on vaan paras – se on niin tätä päivää. 🙂

    Jovain 27.11.2021, 04:23

    Tämä on tätä metsänhoidosta hauskaa?  AJ. Sitä mukaa kun ”tarvitaan kuvioita metsätilan kuvaamiseen ja sen ennustamiseen”. Kuviotiedot eivät ole hukassa. Kuviotiedot löytyvät metsään.fi ohjelmasta ja ovat siellä käytettävissä, jos vaikka puukauppaa ja korjuuta tehdään yli kuviorajojen ja riippumatta siitä, minkä laista metsänhoitoa tehdään. Kuviotiedot täydentyvät metsään.fi ohjelmaan ja ovat siellä käytettävissä seuraavaa puukauppaa tai muuta metsänhoidollista toimenpidettä varten.

    Metsänomistajalla on tarve vaihtoehtoiseen metsänhoitoon niin halutessaan. On myös tarve vaihtoehtoiseen puukauppaan. Motoja on käytettävissä vapailta markkinoilta ja niin väittäisin, että motoyrittäjä myös työllistyy metsänomistajien tarjonnan ja suorien puukauppojen perusteella.

     

     

    mehtäukko 27.11.2021, 06:06

    RR:..”Esim. maapohja voitaisiin kuvata siten (värin eri aallonpituuksin, liukuen), että yhdellä silmäyksellä saa käsityksen koko tilan maapohjasta. Puusto voidaan kuvata vaikka puun tarkkudella. Nykyinen kuviointi viittaa juuri pakonomaiseen jaksollisen kasvatuksen käsitykseen..”

    Eikö tuo ole aikamoisen ristiriitaista esitystä puolesta ja vastaan? Laskelmissaan ”kunnostautunut” RR puhuu pussiin, kun esim.nimenomaan puukaupoissa puumäärä-arviolla saadaan keskinäinen vertailu ostajien suhteen.

    Kuviopohjainen tieto ei perustu Joovainin väittämään vain ikä-perusteeseen. Onhan siinä mm. kasvupaikan maalaji /rehevyys, puulaji ja uudistussuositukset.

    Gla Gla 27.11.2021, 07:34

    Ihan heti en osaa kuvitella, mitä hyötyä nykyaikaisen mittaustekniikan mahdollistaman sekametelisopan kasvattamisesta olisi. Kun kuitenkaan drone ei pysty kuvausta esim. tukkikelpoisuuden suhteen tekemään, saattaa puustotiedon perusteella saatu käsitys hakkuusta muuttua maastossa. Siten kuviotason tarkastelu on riittävä sujuvan koneketjun työskentelyn kannalta.

    Työelämän yleinen ongelma on tiedon määrän lisääntyminen ja etenkin tiedon käsittelyn kustannukset. Meilläkin tuotekehitysosasto herkästi keksii järjestelmiä, jolla seurataan tuotantoa. Usein niissä takerrutaan sinänsä tärkeisiin nimikkeisiin, mutta tuotannon tyypistä johtuen varsin näiden etenemistä on varsin kallista seurata. Ajattelemalla asiat hiukan eri tavoin saadaan paljon yksinkertaisempi ja halvempi seuranta, joka toimii myös käytännössä, ei ainoastaan teoriassa. Metsässä kuviotason toiminta on hyvä esimerkki järkevästä lähtökohdasta tuotannolle. Vai onko nyt keksitty jotain uutta, joka romuttaa ajatuksen kuviokoon suuruuden merkityksestä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.11.2021, 07:47

    Täällä on monesti kerrottu esimerkkejä metsaan.fi järjestelmän epätarkkuuksista. Kyllä se varmaan jotenkin toimii jos siinä on pohjalla vanha metsäsuunnittelutieto mm. kasvupaikoista jotka ovat pysyviä. Itse olen niin vanhakantainen että omistan edelleen paperisen metsäsuunnitelman!

    Myös maaperän ominaisuuksia kuten kosteutta (korjuukelpoisuus) voi kartoittaa. Laatu ja puulajit ovat edelleen vaikeita konenäölle. Kokonaisbiomassa saadaan mutta ei sen sisältöä.

    Kuitenkin: jos kuvio on kovin vaihteleva sisällöltään, kasvumallien ennusteet heikkenevät – kuinkas siten käy talouslaskenta? Tai puukauppa?

Esillä 10 vastausta, 2,491 - 2,500 (kaikkiaan 10,204)
1 2 3 … 249 250 251 … 1 019 1 020 1 021