› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 2,591 through 2,600 (of 10,637 total)
1 2 3 … 259 260 261 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021 at 16:53

    Tagged: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Creator
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 29.11.2021 at 08:56

    ”…toistakymmentä vuotta kestänyt hyödytön jankkaaminen…” En aio sellaiseen sortua. RR itse ilmoitti omistavansa laiskan miehen mäntymetsiä, ja ihmetteli ”mitähän tämän palstan kirjoittelijat oikein puuhaavat..” On muutakin tekemistä kuin jankata selvistä asioista vastarannan kiiskeille. Hynysen ja Larssonin juttujen lukutaitoon kannattaa panostaa.

    mehtäukko 29.11.2021 at 08:57

    Ei Larssonin vaan Eriksonin…

    Jovain 29.11.2021 at 09:53

    Pinnat Erkille. AJ: Hyvä kysymys, kannattaako pitäytyä yksiin totuuksiin. Metsälaki ei edellytä ja metsänhoito on suosituksia. Minulle on aivan sama onko metsä jaksollista vai jatkuvaa. Molemmat käy ja toteutan mieluummin vaihtoehtoista metsänhoitoa. Vaihtoehtoisessa on molempia ja käsitellään sen mukaan mitä vastaan tulee. Eihän metsänhoidon tarvitse olla kaavamaista ja sitä kautta pyrkiä järkeviin kuviokokoihin. Metsähoito voi olla myös vaihtoehtoista ja sitä kautta päästään samaan lopputulokseen.

    suorittava porras 29.11.2021 at 10:09

    Jk:n taloudellisuus on vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Milläs nämä jk:n kannattajat häntäänsä nostelisivat siinä tapauksessa ,että ei olisi jaksollisen kasvatuksen tuotteita ja niiden avulla kehittynyttä kilpailukykyistä teollisuutta ? Ei olisi nykyistä määrää teollisuutta eikä puulle kysyntää,jos olisi jatkettu harsintataloutta. Ei myöskään tarvetta prosenttilaskuille , jos tuotteesta ei saa hintaa. Nämä ovat niitä perusrealiteetteja, jotka jäävät jatkuvaan kasvatukseen vihkiytyneiden oman nenän varjoon .

    Yhden sukopolven ajan itsensä pettäminen metsässä onnistuu. Toinen sukupolvi maksaa sitten virheestä aiheutuneet kulut. Tämä nimimerkillä ”kokemusta on”. Isäni paikkaili aikoinaan edellisen tilanomistajan harsinnan tuotoksia ja tekemistä riitti vielä minullekin.

    Timppa 29.11.2021 at 10:11

    Kirkoitin sinne kuvalehteen seuraavan vastineen.  Saa nähdä julkaisevatko.

    ”Joko se metsätuho viimeinkin tulee?

    Professori Erkki Lähde kertoi antaneensa Aamulehdelle haastattelun mäntyjen neulaskadosta.  (SK 47/2021) Jo vuosikymmeniä sitten hän myös ennusti Suomen metsien häviävän.  Ovatko metsämme nyt vaarassa?  Ei suinkaan.  Näkee, kun katsoo ulos.

    Nyt Lähde sanoo, että kasvun hidastuminen johtuu saasteista ja uv-säteilystä.  Kesällä 2021 taimikoiden kasvu on ollut poikkeuksellisen huimaa.  Eivät näy saasteet tai uv-säteily ainakaan negatiivisina.  Miksi siis metsien kasvu on hidastunut?  Selitys on yksinkertainen.  Metsät ovat ikääntyneet.  Kun 30-40-vuotias kuusikko kasvaa 10-14 m3/ha/v, niin 60-vuotias vain 7-9 m3/ha/v.

    Toinen syy on harvennuksien vähyys.  Liian tiheänä kasvava metsä menettää kasvuvoimansa.  Tarvitsisimme välttämättä pari sellutehdasta saattamaan monet ylitiheät metsät hyvään kasvukuntoon.  Sellun tuotanto ei nimittäin ole ongelma vaan ratkaisu, koska tehtaat nopeuttavat harvennushakkuillaan puiden järeytymistä tukeiksi ja maksavat tästä.

    Olen käynyt Luken Lapinjärven jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsissä, joissa Lähdekin suoritti kokeitaan.  Surullista katsottavaa.  Puhdasta kuusikkoa.  Ei Lähteen kaipaamia lehtipuita.  ”Valopuut” koivu ja mänty eivät taimetu kuusikossa.  Pitää olla aukko.  Niissä pystymmekin usein kasvattamaan todellisia sekametsiä”

    Ja mukaan kuvan 2016 hakatussa aukossa hurjasti kasvavasta n 1,5-metrisestä varhaisperatusta taimikosta sekä hirmu isosta kasasta latvusmassaa.

    Tomperi 29.11.2021 at 10:21

    Sitä soppii ihmetellä että missähän kunnossa ne suomen metsät ois jos niitä ei ois ihmisten toimesta hakattu ja hoidettu.

    Puuki 29.11.2021 at 11:32

    Metsänkasvatuksen kannattavuutta voi arvioida useammalla eri tavalla vaikka Tahvosen menetelmä (NNA-laskenta)  onkin yksi ja ainoa oikea jonkun mielestä.  Kassavirtaperiaatteellakin voi arvioida todellista kannattavuutta kuten moni tekeekin koska metsäkuviot on eri kasvuvaiheessa ja tuloja saadaan eri aikaan kuin jos olisi vain yksi kuvio käsittelyssä.   NNA laskentaa vastaava tapa on verrata  kasvatusketjuja käsittelykuviokohtaisesti korkoakorolle-laskelmalla.

    Perkon mielestä muilta puuttuu kokemusta mutta asia on juuri toisin päin ; itsellään on liian vähän kokemusta metsänkasvatuksesta muualta kuin omalta pläntiltään, koska väittää jk:a parhaaksi jokapaikan menetelmäksi.

     

    R.Ranta 29.11.2021 at 11:46

    Jos yrität tehdä heinittyneestä hieskoivuvesakosta mallikelpoisen havupuutaimikon, niin ei Gla ole pienintäkään epäillystä siitä, että se on helvetin työn takana. Palkkaväellä tehtynä taloudellisesti tietysti täysin älytön puuha. Vaikka täystiheisiin taimikoihin tietysti pyritään, niin pitää kuitenkin ymmärtää, että taimikkona harvalta vaikuttavassa havupuustossa loppukasvatuksessa puita on kuitenkin ihan riittävästi ja kun niistä ensiharvennuspuista saa vain sen euron. Omalla kohdallani päällimmäinen ongelma on kaiken aikaa ollut, millä ihmeellä saisi mukavasti poistettua älyttömästi lisääntyneen puiden liian suuren lukumäärän.

    Jos täällä keskusteltaisiin puuntuotoksesta, niin keskustelu olisi varsin sopuisaa ja yksituumaista. Jos puuntuotokseen pyritään se tarkoittanee yleensä avohakuuta ja tehokasta metsänviljelyä, alaharvennuksia, ojituksia, lannoituksia, oikeaaikaisia taimikonhoitoja ja harvennuksia jne.

    Mutta jos aletaan keskustelemaan taloudellisesta kannattavuudesta ja taloustieteistä, niin ollankin jo heikoilla jäillä ja  perusteltu näkemys voi ollakin melkein mikä tahansa.

    Keskustelu on tällaista, kun toinen inttää aidasta ja toinen aidan seipäistä. Väitellään, eikä asiat enää milllään tasolla voikaan kohdata toisiaan.

     

     

    R.Ranta 29.11.2021 at 11:48

    Olet Puuki aivan väärällä paikalla.  Sinun pitäisi siirtyä metsäekonomian professoriksi, esiintyä omalla nimellä, eikä puskista huudella  ja syrjäyttää vääräoppiset.

    Gla 29.11.2021 at 11:55

    En minä ole yrittänyt tehdä heinittyneestä hieskoivuvesakosta havupuutaimikkoa. Jos luonto olisi kasvatuskelpoisia taimia tuonut, niitä olisin kasvattanut, olkoon lehti- tai havupuuta. Yhden kuvan taimikossa oli luontaista mäntyä, jotka sain kovalla työllä pelastettua kasvuun. Muuta kasvatuskelpoista ei ollutkaan. Jos olisin antanut olla, kuviolla kasvaisi nyt harvakseltaan pensastuneita lehtipuita, jotka ei kiinnosta edes energiapuuhakkuun tekijää. En siis olisi saanut leimikkoa kaupaksi, joten maapohja olisi maannut joutilaana. Sama juttu muilla kuvioilla, koska niissä ei ollut luontaisia taimia edes pelastettavana. Vain horsmaa ja muuta heinää.

    Millään korolla tuollainen ei olisi tullut kannattavaksi. Tuskin tulee nytkään, jos laskee omalle työlle hintaa. Virhe oli tehty jo aikaisemmin, mutta ovatpahan esimerkkinä luontaisen menetelmän mahdollisuuksista.

    Niitäkin kuvioita on, joissa joutuu raivurilla harventamaan. Mikään automaatio se ei kuitenkaan ole, varsinkaan jos päältä on poistettu harva harsintajätemetsä.

Viewing 10 replies - 2,591 through 2,600 (of 10,637 total)
1 2 3 … 259 260 261 … 1 062 1 063 1 064