› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,581 - 2,590 (kaikkiaan 10,318)
1 2 3 … 258 259 260 … 1 030 1 031 1 032

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • oksapuu 29.11.2021, 07:04

    Pahaksi on tilanne metsänomistajalla päässyt jos pitää alkaa pikavippi korkoa näin nollakorko aikana maksamaan…

    Kannattaisi vakavasti harkita koko metsätilan myyntiä…

    mehtäukko 29.11.2021, 07:17

    RR…”Katsotko AJ, että pikavippikorkoja maksavan kannattaa pitää prosentin kasvavaa metsää pystyssä. Sama koskee tietysti kaikkea metsänhoidossa…”

    Onko nämä millään muotoa verrannollisia kysymyksiä?

    Visakallo Visakallo 29.11.2021, 07:22

    mehtäukko: ”Onko nämä millään muotoa verrannollisia kysymyksiä?”

    R.R:lle ne ovat olleet. Juuri tästä johtuu toistakymmentä vuotta kestänyt hyödytön jankkaaminen.

    mehtäukko 29.11.2021, 07:25

    ELI :”Tiedon puute on skandaalimaista”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.11.2021, 07:33

    RR: Taloudellisesti metsää kannatta hoitaa tietysti siten, että ottaa vaihtoehtoiset tuotot huomioon.

    AJ: Korko on jokaisen oma asia.

    Minusta edelliset väitteet eivät ole ristiriidassa keskenään.

    Sanotaan että sijoitetaan sinne mistä saadaan parempi tai sama tuotto vastaavalla riskillä. Tässä on se ongelma, että riskejä ja korkoja ei voi ennustaa ja ne ehtivät muuttua moneen kertaan yhden puusukupolven tai kiertoajan aikana.

    Jovain hankintalisä-ketjussa:

    Myös jaksottaisessa metsänhoidossa toteutetaan luontaista metsänhoitoa, säästetään ja autetaan metsänkasvulle myös luontaisesti muodostuneita kohteita.

    Gla Gla 29.11.2021, 08:03

    RR: ”Kuten edellä kirjoitin, niin koron eli vaihtoehtoisen tuoton ollessa korkea, vaihtoehtoja on vain yksi – luontaiset menetelmät. Kutsutaan sitä nyt millä nimellä tahansa.”

    Ei luontainen ole ainoa vaihtoehto, koska luontainen ei ole tae kannattavuudesta suuremmillakaan koroilla. Olen kokenut, miten paljon työtä luontaisen taimikon pelastaminen heinikosta teettää. Samalla kuviolla oli puolet muokattu ja istutettu, joten vertailukohta on selvä.

    Tässä arkirealismia luontaisen menetelmän raivauksen yms. hoidon tarpeettomuudesta, kun laskelmissa sellainen lähes poikkeuksetta on oletuksena:

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/pienaukon-hoitoa/

    Tällä hetkellä tuolla kuviolla on kohtuullinen taimikko, mutta on se työtäkin vaatinut. Jäljellä on muutaman vuoden kuluttua kooltaan epätasaisen taimikon harvennus lopulliseen tiheyteen, kunhan hirvivaara alkaa hellittää. Harmi vain, että tällöin taimikon keskipituus putoaa pari metriä, kun susipuut otetaan pois ja pienemmistä kasvatetaan metsä.

    Gla Gla 29.11.2021, 08:11

    Tuo edellinen kuvio on sikäli hyvä, että ala on taimettunut. Aina ei näin ole, esimerkkinä tämä:

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/pienaukon-taimettuminen-8-vuotta/

     

    Gla Gla 29.11.2021, 08:15

    Tai tämä, jonka olen täydennysistuttanut ja joka nyt kasvaa hyvin puuta. Vesakkoa ei ole tarvinnut vielä raivata, vain heinikkoa, eli luontaisesti ala ei ole/olisi taimettunut:

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/pienaukko/

    mehtäukko 29.11.2021, 08:21

    Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala kirjoitti blogissaan 25. elokuuta (Forest Issues – Itä-Suomen yliopisto), että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat paremmin tai vähintään yhtä hyvin kuin tasarakenteiset.

    Väitteensä tueksi hän esitti kaksi esimerkkiä. Niistä ensimmäisessä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetun metsän vuotuiseksi keskikasvuksi todettiin 70 vuoden jaksolla 6,4 kuutiota hehtaarilla. Tasaikäisen, lehtomaisen kankaan istutuskuusikon vuosikasvu oli 6,0 kuutiota.

    Vertailu oli tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) puuntuotoksen professorin Jari Hynysen laatimalla kasvumallilla. Hynynen kuitenkin oudoksuu tapaa, jolla mallia on käytetty.

    ”Mallilla ei voi arvioida koko kiertoajan keskikasvuja, eivätkä tutkimuksemme tulokset tue Pukkalan tulkintaa kasvun tasoista. 1980-luvulta alkaneiden mittausten mukaan harvennusvaiheen tasaikäisten kuusikoiden tilavuuskasvu on keskimäärin 11,9 kuutiota hehtaarilla. Poimintahakkuin käsitellyillä koealoilla kasvu on ollut 5,8 kuutiota.”

    Pukkalan esittämiä kasvulukuja Hynynen pitää epäuskottavina.

     

    Onko metsänomistajan vaikeaa erottaa oleellinen tieto tietotulvasta? Jokainen voi näitä peilata omiin havantoihin ja tehdä varmemman pohjalta päätöksen. Hyvin vähän esitetään vertailuja korjuun haasteista kasvatusmallien välillä. Ne ovat kiistattomat jk:n tappioksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.11.2021, 08:25

    Erkki Lähde kertoo metsänhoidon nyrkkisääntönsä:

    ”Unohda turhat ja kalliit metsätyöt. Hakkaa tukkipuita, joista saat hyvän tuoton.”

    ”Erkin mallissa eli oikeassa jatkuvassa kasvatuksessa ei hakata pientäkään aukkoa.”

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/metsaprofessori-erkki-lahde-on-sotinut-avohakkuita-vastaan-jo-50-vuotta-puheet-pehmenevat-teot-eivat/

Esillä 10 vastausta, 2,581 - 2,590 (kaikkiaan 10,318)
1 2 3 … 258 259 260 … 1 030 1 031 1 032