› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,781 - 2,790 (kaikkiaan 10,637)
1 2 3 … 278 279 280 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • oksapuu 7.12.2021, 16:24

    Sanotaan sitten vaikkapa niin että nyt näistä myrskynpoikasista näyttää tulleen jokavuotisia…

    Valintahan on tietysti täysin vapaa, artisti maksaa…

    Puuki 7.12.2021, 16:32

    Kunnon myrsky kaattaa metsän kuin metsän. Niihin ei kovin paljon voi vaikuttaa mh:lla.  Mutta jos onnistuu pysymään metsä pystyssä joitakin vuosia harvennuksen jälkeen,niin juuristo ehtii vahvistua ja riippuu tieten aina lähtötilanteestakin miten käy.  Valmistella pitää etukäteen jos aikoo esim. tehdä suojuspuuhakkuun.  Ei se luont. uudistaminen onnistu nykytyylillä , jossa tehdään esim. yht. äkkiä jk-hakkuu ns. pystymetsään.  Se onnistuu vain teoriassa hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.12.2021, 16:37

    Minulla ei ole kokemuksia, mutta ajatuksissani on yläharvennukselle otollisena varttunut sekapuustoinen kasvatusmetsä, siis metsä joka on kertaalleen ensiharvennettu alhaalta, mutta ei ole vielä uudistuskypsäkään. Kyseessä ei siis ole uudistamiseen tähtäävä suojuspuuhakkuu.

    Määrittelin kohteen HS:ssa näin:

    ”Normaaleilla talousmetsäalueilla, jossa omistajalla ei ole erityisiä syitä poiketa puuntuotannon tavoitteista, suosittelisin jatkuvapeitteisyyttä vain jos metsässä on valmiina olemassa eri puulajeista ja eri kokoisista puista koostuva rakenne. Alemman latvuskerroksen puilla pitää olla riittävän kasvun aikaansaamiseksi riittävän pitkä vihreä latvus. Männyllä vähintään kolmannes, koivulla puolet ja kuusella kaksi kolmannesta puun pituudesta vihreää.

    Tällaiseen metsään voidaan tehdä yläharvennuspainotteinen poimintahakkuu kerran tai kaksi kertaa. Näin saadaan alemman latvuskerroksen hyvässä arvokasvussa olevia puita kasvatettua edelleen tukeiksi. Tekisin jatkuvapeitteisen poimintahakkuun kuitenkin vain yhden tai kaksi kertaa ja sen jälkeen avohakkuun.

    Puulajimme eivät kuusta lukuun ottamatta uudistu varjoon kovin hyvin. Kuusellakin pikkutainten vaatiman valoilmaston järjestämiseksi päällä oleva puusto joudutaan hakkaamaan melko harvaksi, ja tällöin puuntuotos alenee optimitilanteeseen nähden. Harvaksi hakattu rehevä metsä alkaa myös heinittyä, jolloin uudistuminen vaikeutuu. Ehdottamallani menetelmällä vältetään edellä mainitut ongelmat ja lisäksi ei tarvitse jättää isoimpia laadukkaimpia kuusia siemenpuiksi.”

    Lisäksi hakkuussa ei tarvitse varoa taimia, kun seuraavaa puusukupolvea ei pyritä muodostamaan niistä.

    Perko: rusinat pullasta tietenkin metsänomistajalle, kellekäs muulle?

    oksapuu 7.12.2021, 16:40

    Eipä siihen montaa tuulenkaatoa kuusikossa tarvita kun kirjanpainajalla on pöytä katettu…

    Itsellä on mitta täynnä näiden kuusikon yläharvennusten kanssa. Sehän maksaa joka tilaa vai miten se meni???

    Timppa 7.12.2021, 18:23

    Ehdottamallani menetelmällä vältetään edellä mainitut ongelmat ja lisäksi ei tarvitse jättää isoimpia laadukkaimpia kuusia siemenpuiksi.”

    Eipä niistä kuusista olisikaan siemenpuiksi.  Pari vuotta ja sitten nurin tai kuollut.  Kerran nauhottiin pientä aukko harjoittelijatyttösen kanssa.  Siinä kasvoi suuri kuusi.  Tyttönen oli sitä mieltä, että jätetään.  Parin vuoden kuluttua kuusi oli kuollut.

    Naapuri jätti kaksi suurta yhden tien viereen ikäänkuin portinpylväiksi.  Parissa vuodessa niille kävi samoin.

    En ole sovinisti vaikka tytöttelen, mutta elämä on opettanut, että naisia pitää kunnioittaa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 7.12.2021, 18:44

    Kerran on kuusikossani yläharvennusta tehty, eikä toista kertaa hevin erehdytä tekemään. Myrskyriski kasvaa, valosokki kuolettaa muutaman vuoden aikana puun sieltä toisen täältä. Lopputuloksena vajaatuottoinen reikäinen jk-metsä. Itsellä asia korjattiin uudishakkuulla. Oppia ikä kaikki, pöydänääressä saattaa asiat näyttää hyviltä, mutta käytäntö opettaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.12.2021, 19:12

    Kovin pessimistejä olette tänään. Täällä oli aiemmin esillä kuvia jk-hakkuista, muistaakseni Timo Kujalan esitelmästä. Ei ne niin huonoilta näyttäneet ainakaan tuossa heti hakkuun jälkeen…

    http://www.slideshare.net/Metsakeskus/kujala-miten-jatkuva-kasvatus-vaikuttaa-metsnomistajan-tuloihin

    PS Pankinjohtajakin sanoo aina että mitä tyttö vaikka ei ole juurikaan minua vanhempi. Kai se on otettava kohteliaisuutena näillä vuosilla.

    Gla Gla 7.12.2021, 19:24

    AJ: ”Tekisin jatkuvapeitteisen poimintahakkuun kuitenkin vain yhden tai kaksi kertaa ja sen jälkeen avohakkuun.”

    Erinomaista keskustelua jälleen kerran Hesarin kommenttipalstalla. Hupaisaa, että valtakunnan ykköslehdessä parhaat kirjoitukset löytyvät sieltä, eikä itse artikkelista.

    Lainaamassani kohdassa kuitenkin tiivistyy jk:n ongelma. Mitä sellainen jatkuva kasvatus on, joka johtaa parin harvennuskerran jälkeen aukkoon? Kiertoaikaa pidentävä yläharvennus. Mutta Erkki Lähde on todennut, että jk:ssa ei ole kiertoaikaa. Rusinat pullasta positiivisessa mielessä tai sitten se Pukkalan hybridi on osuvampi ilmaisu tälle menetelmälle kuin jk.

    Gla Gla 7.12.2021, 19:30

    ”Täällä oli aiemmin esillä kuvia jk-hakkuista, muistaakseni Timo Kujalan esitelmästä. Ei ne niin huonoilta näyttäneet.”

    Timo Kujalasta tuli metsänomistaja vuonna 2000. Alku meni riidellessä alan käytäntöjä vastaan, oletettavasti vasta myöhemmin alkoi toteuttaa visioitaan. Tuskin on vielä toista harvennusta mihinkään tehnyt.

    Jätkä 7.12.2021, 19:35

    Eeeihän ne NIIN pahalta näytä – riippuu vähän millä silmällä niitä katsoo. Käytännössä kuitenkin varsinainen jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti hakattu metsä on poikkeuksetta hakattu VAJAATUOTTOISEKSI. Jos ymmärretään, mitä se tarkoittaa.

    Voidaan ihailla harvassa kasvavien elinkelpoisten puiden pituuskavua ja jeesustella, kuinka se ei paljoakaan häviä istutettujen rotukuusien pituuskasvulle, mutta kun niitä on vain kolmasosa optimirunkoluvusta, on myös niiden kasvu / ha vain kolmannes rotukuusien kasvunopeudesta. Näin päästään nopeampaan kiertoon ja se taas tietää ”kassaan massaa”.

    Kaikenmaailman hörhöjen omakohtaiset kokemukset eivät perustu miinkään tason tutkimukseen. Jos metsähehtaari tuottaa Euron /v. – ja omistaja leuhkii sillä, olisi kyllä hoitopaikan hankkiminen hänelle ajankohtaista.

Esillä 10 vastausta, 2,781 - 2,790 (kaikkiaan 10,637)
1 2 3 … 278 279 280 … 1 062 1 063 1 064