› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,771 - 2,780 (kaikkiaan 10,252)
1 2 3 … 277 278 279 … 1 024 1 025 1 026

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 7.12.2021, 14:31

    Tällaiseen metsään voidaan kyllä monesti tehdä yläharvennuspainotteinen poimintahakkuu kerran tai kaksi kertaa.

    Ei mielestäni mityään järkeä.  Saadaan vain harvennupuun hinta parhjaista tukkipuista,  Kun joudutaan lopulta tekemään uudistushakkuu, metsässä on puuta vähän, mutta hyvät ainekset pusikoitotumiseen ja heinettymiseen  Se yläharvennus tuntuu fiksulta, mutta seurauksena tuulituhojen ja kuivumisen riski ja kasvamaan jätetään huonoimmat puut.  Ei hyvä

    aegolius 7.12.2021, 14:38

    Timpan kanssa tässä eri linjalla. Oma tavoite on saatella alaharvennukseen verrattuna useampi runko arvokasvuvaiheen yli. Osa tavoitellusta hyödystä tulee aikaisempana tuottona. Kiertoaika toki kokonaisuutena hieman pitenee ja tuuliriski on varmasti suurempi kuin normaalissa harvennuksessa, koska isojakin poistetaan. Käytännön kokemusta ei juuri ole. Ei ehkä Timpallakaan?

    oksapuu 7.12.2021, 14:57

    Kehottaisin olemaan varovainen ainakin kuusikon yläharvennuksen kanssa…

    Oma kokemus on että tuulenkaatoja tulee, hajakaadoista kirjanpainaja ja lopuksi aukkohakkuu…

    Ei ole vaivan väärtti, pelkkää tappiota…

     

     

    Perko 7.12.2021, 15:03

    Timpan kysymykseen tyhmemmistä: Ainakin betonirakentajissa jotka tekivät homekoulut, virastot ja asunnot ovat olleet sellaista insinööriosaamista. Sama yksinkertaisuus kun olettaa, että aukonteolla metsä siitä lehahtaa täyteen taimia heti kuin kevään peipposet metsän. Vertaamalla sitä jk metsäksi HS jutussa on aivan holmöläistarinaa.

    A.J. Onko siinä jotain pahaa jos ei nöyrry lahjoittamaan ”rusinoita pullasta”. Kenelle ne mielestäsi pitää jakaa?         On aivan varma, että teollisuus kerää metsänomistajalta eurot yhä tarkemmin. Siihen on luotu ns ”palveluohjelmat” .

    Puuki,    jk  ei ole  keksitty, se on ollut melkein sellaisenaan Suomessakin tuhansia vuosia. You know.

    Kun metsää on sorkittu monin opein, myyntiin käsketty, kielletty ja hoidettu tietäjien uskomuksilla ja opeilla tavoitteena ryöstää teollisuudelle aina  vaan enemmän puuta . Sama meno jatkuu, suurimpana huolena nyt on ilmaisen kuitupuun saatavuus. Kamppailuun siitä on viritetty kiistelemään mo:t keskenään. Muutamat trollaajat täälläkin ovat vahtikoirina päivystämässä.

    Eihän kenenkään tarvitse omaa metsäänsä  jättää kasvamaan piipan piippaa. Panee myyntiin kaikki  paljaaksi vaan.  Jatkaa siitä eikä  kasvu jatku hetkeen niin mieli saa rauhan.

    oksapuu 7.12.2021, 15:09

    Jahas, Perko palasi taas ajatukseen että metsätila hakataan laidasta laitaan aukoksi ja sitten ”tampataan” se 30 vuotta 🙂 …

    Helppoa kuin heinänteko 🙂 …

    aegolius 7.12.2021, 15:17

    >Panee myyntiin kaikki paljaaksi vaan.  Jatkaa siitä eikä kasvu jatku hetkeen niin mieli saa rauhan.

    Perkon metsä kasvaa näemmä edelleen vain 15-20 vuoden välein. Jokainen talouden alkeet ymmärtävä näkee kyllä ajatusvirheet. Katkeruus vaan paistaa Perkon viesteistä jatkuvasti. Ikävä seurata.

    Puuki 7.12.2021, 15:49

    Yläharvennus onnistuu ja on hyvä ve , jos sille on olemassa edellytykset.  Lisävaltapuita riittävästi, hoidettu metsä  eikä saa vetää PPA:a liian pieneksi joka helposti tapahtuu, jos motokuskilla/manulla  ei ole kokemusta yläharvennuksista.  Sekametsiin sopii paremmin kuin puhtaisiin kuusikoihin.  Kuusethan kaatuu harvennuksen (/ ja varsinkin harsinnan) jälkeen joskus  helposti olipa harv.hakkuutapa mikä tahansa.   Mitä tulee tukin halvempaan kantohintaan , niin sopii pohtia sitäkin miten paljon ja missä ajassa esim. yhden tukin puusta tulee 2-3 tukin puu harvennuksen jälkeen , jos/kun on harvennuksen aika metsän tiheyden takia.  Tukki/kuitu hintasuhde on kuitenkin nykyään n. 3 x:nen.  Joskus aiemmin se oli n. 2 x :nen.

    Timppa 7.12.2021, 15:58

    Yksi kokemus on yläharvennuksesta.  Puita kaatui ja kuoli.  2 vuotta katseltiin.  Sitten aukoksi.

    Meikäläisenkin käsitys on, että noiden riskin vuoksi ikääntynyttä kuusikkoa ei kannata alaharventaa ja vielä vähemmän yläharventaa.

    oksapuu 7.12.2021, 16:07

    Näin…

    Ei kuuskymppiseen kuusikkoon pidä enää millään harvennuksella mennä sorkkimaan. Aukoksi jos rahaa tarvitaan…

    Puuki 7.12.2021, 16:17

    Minulla on sitten erilaisia kokemuksia.  Ensimmäinen väljennystyyppinen hakkuu tehtiin suht. vanhaan kuusikkoon v. 87.   Se kuusikko selviytyi hyvin ilman mainittavampia tuulenkaatoja.  Tutkimusteoriakin tukee kuusen kasvun kehitystä siihen suuntaan, eli keski-ikäiset (ja kokoiset) kuusikot kärsii harvennuksesta kasvutappiona enemmän kuin vähän iäkkääämmät.   Myöhemmin on tehty 3 muuta yläharvennusta.  1 niistä on ollut kasvamassa n. 15 v,  toinen  3 v. ja , 3. yhden kasvukauden.  Ei ole ollut tuulituhoja ainakaan toistaiseksi.

    Vähän eri asia on jos huonot korjuuolosuhteet estää harvennusten teon kunnolla.

Esillä 10 vastausta, 2,771 - 2,780 (kaikkiaan 10,252)
1 2 3 … 277 278 279 … 1 024 1 025 1 026