› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 3,091 through 3,100 (of 10,637 total)
1 2 3 … 309 310 311 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021 at 16:53

    Tagged: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Creator
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 23.1.2022 at 12:33

    ”…uudistamiskustannukselle on saatava riittävä tuotto, jotta se kannattaisi tehdä…”

    Vielä joutui palaamaan entiseen. Minusta olisi kyllä aloittelevan mo.lle ensiarvoisen tärkeää selvittää itselleen ja ymmärtää, mitä eri toimenpiteet aiheuttavat tai laistaminen vaikuttaa kaikissa mahdollisissa metsätalouden vaiheissa, ennen kuin isommassa mitassa rupeaa pelisille. Terveen yrittäjyyden alun varmistaminen vaatii monenmoista laskelmointia,harkintaa ja reaalisuutta.

    Käytännön toiminnassa sitten voi edetä vapautuneesti.Vaarana voi olla muutoin kyllästyminen alkuunsa tai edellä oleva skenaario kustannuslaskennan kierteistä, kun rahat on jo juotu.

    Kun päätösten pohjana on tutkittua tietoa, jalostuneita menetelmiä, kokemuksista imuroitua hyviä käytäntöjä ja ahkeruutta, kyllä onnistuu. Monimutkaiset päätä hiostavat laskelmat saa vetää alas vessan pytystä.

    Rane 23.1.2022 at 12:37

    ”Poikkeuksellisen herkät ihmisyksilöt ehkä aistivat herkemmin maan magneettikenttiä yms. energioita”

    Ok,kertooko Erkki kirjassaan näkemistään metsätontuista.Hänhän on osallistunut tonttusymposiumeihin Japanissa saakka.

    A.Jalkanen 23.1.2022 at 12:44

    Rane, kyllä vain! Lisäksi hän kertoo henkiseen kasvumatkaansa vaikuttaneista henkilöistä – paitsi Esko Jalkanen loistaa poissaolollaan. Kirjan loppuluvut tuovat mieleen Ilkka Hanskin kirjan ”Viestejä saarilta”, eli mitä pitäisi tehdä nyt. Avohakkuut saavat Erkiltä edelleen vahvan tuomion.

    Timppa 23.1.2022 at 12:54

    Näissä keskusteluissa kannattaa kuitenkin aina muistaa tosiasia.  Fotosynteesi on se, joka tosiasiassa kasvattaa metsämme auringon ilmaisenergialla sadevedestä ja hiilidioksidista.  Siis vähän pelkistäen.

    Minä olen siis sitä mieltä, että tuollaista ilmaispalvelua pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.  Toisekseen pitää miettiä miten ne hyvin kasvaneet puut saadaan sieltä metsästä järkevällä tavalla tuotantolaitoksiin.  Näin insinöörimäisesti ajatellen homma on selkeää ja yksinkertaista.

    Se kyllä kusee omiin muroihinsa, joka ei huolehdi kunnon uudistuksesta, mikä maksaa joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta aina on halpaa verrattuna tuohon ilmaispalveluun, jotan tarvitaan muuten entistä enemmän siksi, että pystyisimme  täällä elämään.

    Puuki 23.1.2022 at 13:11

    Voipi kannattaa erottaa kannattavuuslaskelmissa ainakin 2 erilaista tapausta : verrataanko erilaisia kasvatusketjuja keskenään vai vain jonkin ketjun kannattavuutta yleisesti.  Ja se minkälaisessa kohteessa (mitä edellytyksiä on olemassa) vertailu tehdään vai puhutaanko vain esim. jostain keskimääräisestä tapauksesta .

    Esim. uudistuskuluja voi ihan hyvin laskea saatavan kohteesta ”ylimääräisenä tulona” jossa niitä saa verrattuna saman kohteen korjuuseen jossa niitä ei saa hakkuutulosta . (Mutta kannattavuuden jatkokehitystä pitää seurata tiet. sen jälkeenkin miel. kiertoajan loppuun asti jotta selviää tod.näkösesti edullisempi vaihtoehto ko. kohteessa) .Tapauksia on erilaisia yhtä paljon kuin on erilaisia metsäkuvioitakin olemassa.

    Jos jollain on esim. 100 ha aukkoa ostettuna,niin ei siinä päde samat numerojen pyörittelyt kuin jos  olisi saman kokoisen norm. kehitysluokkajakauman metsän kannattavuusarviosta kysymys.  Tai toisella metsän keskikasvu on vaikka 3 mottia/ha ja toisella 8 mottia.  Ei sovi aina samat korkokannat eikä esim. riskien vaikutus laskentakorko%:iin ole aina sama. Ei samat käsittelyvaihtoehdot toimi samalla tavalla eri metsätyypeillä eikä samoilla kasvupaikkatyypeillä eri osissa maata.

    Perko 23.1.2022 at 14:12

    ”Mihin jk-menetelmä sijoittuu tässä päätösavaruudessa? Tällä hetkellä sen sijainti on häilyvä, koska päätösten seurauksia ei tunneta vielä jälkimmäisen osalta tarpeeksi hyvin. Siihen ryhtyvät astuvat siis polulle josta ei tiedetä mihin se johtaa”    Tuo kuulostaa kuin saksalaisen amiraalin puheelta.

    A. J :lle  ihanko tosissaan kerrot sammakoita.    Sijoitusmielessä tai muuten jk-  ja jatkuvapeisen-metsän  tulosta on käytettävissä aina uudelleen 10 -15 vuoden välein. Tämä on kokeiltu ja tutkittua tietoa.   Nopeakasvuisen haapametsän nopeus tuo samaa etua ja sijoitusturvaa pitkäaikaisiin  systeemeihin verratessa ja korkoa korolle on bonusta lähes koko ajalta, Puuki vois proklailla sen numeroina niin asia valkenee Teille.. ehkä!   Pohjoisen metsät ovat kehittyneet ilman neuvontaa  Jatkuvapeitteisinä  ainakin sen 4000 vuotta eivätkä  ole hävinnet revontultenalta. Suurin vaara on  neuvojista.

    aegolius 23.1.2022 at 14:30

    Juuri tällaisten kommenttien perusteella epäilen vahvasti sitä Perkon ohjelmointitarinaakin. Objektiivinen ja analyyttinen ajattelu loistaa poissaolollaan.

    Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, että suurin vaara on neuvojista. Tämä koskettaa jokaista ja ihan kaikkea elämässä. Yleensä epäilyttävintä on voimakas markkinointi ja yksipuolinen viestintä. Metsäasioissa tämä korostuu juurikin Arvometsän toiminnassa. Heillä on varaa pyytää jopa 6 % komissiota hakkuun suunnittelusta, koska tässä nykyisessä keskusteluilmapiirissä asiakkaita on riittävästi silti. Kuumaa rautaa kannattaa takoa ja se aika on nyt. Tietämätöntä viedään narussa aina. Nyt, ja tulevaisuudessa.

    >Pohjoisen metsät ovat kehittyneet ilman neuvontaa  Jatkuvapeitteisinä  ainakin sen 4000 vuotta eivätkä  ole hävinnet revontultenalta.

    Perko perustanee ajatustaan tämäntyyppiseen ja

    >tulosta on käytettävissä aina uudelleen 10 -15 vuoden välein

    …tähän kassavirta-ajatukseen. Se on puolestani ihan ok. Älähdän vasta, jos aletaan väittää tämän olevan taloudellisesti kannattavin menetelmä. Kyllähän metsän luonnollinen kierto ja pääpuulajien peruserot on hyvä jokaisen mo:n ymmärtää.

    mehtäukko 23.1.2022 at 14:41

    Perkon vertuuttaminen ”jatkuvapeitteisenä 4000vuotta” on huippuunsa ajateltua sumussa tokkurointia. Siellä ”kehityksessä” kun ei ole ihmiset hyvin korkoja kuittailleet tuotantoon, kuten nyt.

    Tervanpoltossa ja kaskeamisessa alkoi sitten rutu käydä.Ja harsinta pilasi loput.

    A.Jalkanen 23.1.2022 at 15:01

    Varmaan ”saksalainen amiraalikin” pohtii siirtojaan sen mukaan missä on vähiten harmeja odotettavissa. Jaksollinenkin metsä tuottaa tuloja 10-15 vuoden välein ainakin rehevimmillä kasvupaikoilla.

    Perko 23.1.2022 at 15:12

    Jos on noin niin se riittää.

Viewing 10 replies - 3,091 through 3,100 (of 10,637 total)
1 2 3 … 309 310 311 … 1 062 1 063 1 064