Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 10,319)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Metsuri motokuski

    Oletko Anneli sitä mieltä että näitä 10 – 15 v putkia on määrättömästi tarjolla ? Uskallan epäillä että jäljelle jäänyt pääoma köyhtyy jokaisella käyntikerralla. Jokaisen harsinnan jälkeen jäljelle jää aina huonompi aines kasvamaan.

    Timppa

    Pieni maisemametsä on harsittu vuosina 2000 ja 2018.  Vielä toki riittää hakattavaa,  yhdeksi harvennuskerraksi.  Sitten ollaan melkein siemenpuusasennossa.  Sen jälkeen pitää odottaa useampi kymmentä vuotta, jotta niistä aluskasvukuusista tulisi jotain.

    Siitä olen Perkon kanssa samaa mieltä, ettei kaikkiin neuvojiin pidä luottaa.  Etenkään sellaisiin, jotka siitä neuvomisesta hyötyvät eivätkä joudu vääristä neuvoista taloudelliseen vastuuseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mm, viittasin tuossa edellä jaksolliseen metsään, en jatkuvapeitteiseen metsään. Siis vastauksena Perkolle joka kehuu että jatkuvapeitteisestä saa tuloa 15 vuoden välein. Nopeasti kasvavaan jaksolliseen voi usein mennä alaharventamaan 15-20 vuoden välein. Ainakin viimeisen harvennuksen voi monesti tehdä yläharvennuspainotteisesti, maksimoiden tukkitiliä.

    Kuten olen monet kerrat kirjoittanut, en usko että yleensä jatkuvapeitteisessä metsässä on jatkuvuutta enää siinä vaiheessa, kun sen pitäisi alkaa uudistua. Kuitenkin: jos jk aloitetaan valmiiksi erirakenteisesta metsästä, ”epäjatkuvuuskohdan” saavuttamiseen voi mennä vuosikymmeniä, mikä useimmille meistä riittääkin. Ojitetuilla turvemaillakin tulee ongelmia ellei uudistumista tapahdu, mutta silloin voinee turvautua kaistale- tai pienaukkohakkuisiin.

    Jovain

    Sehän olisi maailman ensimmäinen ihme, jos pystyttäisiin osoittamaan, että puu ei kasva peitteisessä metsässä. Kyllä se kasvaa ja samat kasvun edellytykset sillä on metsässä kuin metsässä. Tuskin metsänhoito poikkeaa toisistaan, mutta tavoiteltava taloudellinen tulos (komissio) voi poiketa. Siihen näytetään yltävän olipa hoitomuoto mikä hyvänsä.

    …Voi olla, että kysymys on kannattavasta menettelytavasta. Joskus 60-luvulla ei vielä ongelmaa ollut. Metsiä ei karsinoitu ei eriytetty, vaan hoidettiin samassa metsässä. Myöskään puukauppaa ei eriytetty, samaan puukauppaan menivät, hinnoista ja hoitomuodosta  riippumatta.

    Metsuri motokuski

    Ok. Olen Anneli kanssasi samaa mieltä. Varsinkin kun jaksottaista aletaan muuttamaan jatkuvaksi. Ei tahdo ihmisen ikä riittää kokonaistuloksen tarkasteluun. Pari ensimmäistä hakkuuta voi vielä jotenkin toimia mutta sen jälkeen kaikki onkin suurta kysymystä. Mutta emmehän sitä ole todentamassakaan kun näitä 20 vuoden jaksoa ei montaa sukupolveen mahdu.

    mehtäukko

    Mikäs se taas Jovainia sekottaa? Vain kuusi kasvaa jotenkin peitteisen metsän alispuuna,ei muut. 60-luvusta on moni asia muuttunut ja kehittynyt ja puukaupassa on vaihto-ehdot, joita olet toitottanut.

    Gla Gla

    Ihan perusasioita, että luonnossa eri lajit ovat kilpailukykyisiä eri olosuhteissa. Hämmästyttävää, että tästä on tarvetta mainita täällä tai missään Suomessa poikkeuksena ehkä joku helsinkiläisen luontoväen tupailta.

    Jovain

    Veikkaan, että tulevaisuutta on metsänhoidon yhdistäminen, samoin puukauppatapojen yhdistäminen. Huolestuttavaa on tasaikäisten metsien harsiminen jatkuvan kasvatuksen metsiksi. Lähestytään jo pahimmillaan vuoden -48 harsintajulkilausuman antia.

    jees h-valta

    Jovain yrittää taas aloittaa puukauppasekoilunsa markkinoinnin noin niinkuin keittiön oven kautta.

    mehtäukko

    Jovain on noiden veikkauksiensa ja arvontojen juomanlaskija. Huteja tulee jatkuvasti.

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 10,319)