Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 4,871 through 4,880 (of 10,637 total)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Ootellaan jos jaksetaan tutkimustuloksia jk:n kohteista joissa voisi parhaiten kannattaa tehdä.  Jos Mh saa rauhassa tehdä tutkimuksia, niin jo muutaman vuosikymmenen päästä selvinnee.  Sitä ennen joudumme varmaan tyytymään entiseen mualais-ja kaupungilaisjärkeen ja päätellä miten menisi.    Jotkin tutkimukset (esim. se jossa kesti 60 v. istutuskuusikon varttuminen ensiharvennuskuntoon)  ei anna aihetta muuttaa tavan toimintatapoja.

    Köpsä

    Jatkuva kasvatus voisi toimia jollain tapaa, jos puut kaadettaisi metsurityönä. Motolla kaadettaessa vedetään ”karvainen” runko maata pitkin, jolloin se lakaisee, vaurioittaa, alustaimiston.

    mehtäukko

    Niin,missäs niitä metsureita enää on?? Jos lunta on riittävästi,ei lakaise. Sulalla maalla jk- metsässä ajelu kun on muissakin ongelmissa.

    Timppa

    Asiantuntijoita riittää.  Katselin Yle Areenasta Jari Tervon ja Jani Halmeen ohjelmaa.  Ovat näemmä kaiken muun lisäksi metsätalouden asiantuntijoita.  Olivat sitä mieltä, että pitäisi poimia puita vain sieltä täältä.  Ihailivat elokuvan Mystinen metsätyömies tyyppiä, joka tuhosi motojen moottoreita lisäämällä bensaan sokeria.

    Löysin Messengeristä Tervon ja lähetin tekstiä vähän siiihen tyyliin, ettet oikein ymmärrä metsien merkitystä Suomelle,  Kirjoitin myös, että, jos haluat perehtyä asiaan, niin voin lähettää metsiä koskevan kirjani, josta asia selviää,  En ole saanut ainakaan vielä osoitetta mihin lähettää.

    Ohjelma on hetkittäisiä välähdyksiä lukuunottamatta tylsää tekohuumoria.  Ei olisi kannattanut tehdä.  Tätä en toki kirjoittanut.

    mehtäukko

    Ohjelma yhtä ylen tv-1:n tylsyyden jatkumoa ja sarjaa- joutavan päiväsiä jaarituksia.

    A.Jalkanen

    Aarre-lehteen kirjoittava historioitsija Teemu Keskisarja sen sijaan tuntuu ymmärtävän metsätaloutta. Pitäisikö hänet ottaa mukaan keskusteluun avohakkuista: hän voisi kertoa millaiseen kuntoon maamme metsät oli saatettu alkaen 1500-luvulta harsintajulkilausumaan mennessä.

    Tulevia kirjoitustöitä ajatellen varasin kirjastosta kirjan. Läksi puut ylenemähän: metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla / Tapani Tasanen 2004.

    Anonymous
    Visakallo

    EU:n komissio on metsäasioissa palaamassa keskiajalle. Tämä on hyvin hämmentävää aikana, kun kaikki tarvittava tieto olisi heillä käytettävissä. Keskiajalla tätä tietoa ei ollut.

    A.Jalkanen

    Ote em. linkin tekstistä, forest.fi: ”Myös puiden pinnalla elävät epifyyttijäkälät saattavat hyötyä jatkuvasta kasvatuksesta.” En usko tuohon, koska jatkuvan kasvatuksen metsässä puut ovat keskimäärin melko nuoria. Hitaasti kasvavat epifyytit tarvitsevat oikeasti pysyvän kasvualustan, joka tarkoittaa vanhaa puuyksilöä. Näitä saadaan säästöpuuryhmiin, muihin hakkuiden ulkopuolelle jätettäviin ja varovaisesti poimintahakattaviin kuvioihin.

    Puuki

    Säästöpuuryhmissä säilyy noiden jäkälien ja muiden ötököiden jatkumo seur. puusukupolveen , samoin mykorritsasienet leviää niiden avulla koko kuviolle.

    On se edullista esittää Suomeen jk:a valtamenetelmäksi , jos halutaan edistää puistometsän kasvatusta.   Siinäkin pitäisi vain ottaa huomioon paikalliset olosuhteet paremmin. Kun ei ole ihan samanlaista Amsterdamin puistometsissä ja esim. pohjolan kuivan kankaiden männiköissä.  Eri puulajejakaan ei löydy kirveelläkään tai vaikka itkis 3 kpl:tta /ha kasvatettavaksi.  Pitännee rauhoittaa sitten tulev. ne männiköt, kun ei ole noudatettu ohjeistusta.  Ehkä se onkin lopparin tavoite ollutkin. Mahdottomia vaatimuksia esitetään jotta omaisuuden järkevä käyttö estyy.

    Ku -taimien kasvukin on erikoista  sen mukaan missä tilassa taimet on saaneet kasvaa, sehän on yleisesti tunnettu todellisuus metissä.  Esim. alikasvoskuusi joka lähti taimikonhoidossa pois oli kituuttanut 40 vuotiaaksi ja puun tyvi lpm oli n. 3 cm.  Toinen kuusi eri paikassa , (ei kaukana tuosta edes kasvupaikan hyvyyden mukaan ), oli kasvanut 35 vuodessa n. 38 v cm paksuutta.    Jos jk.ssa taimen kasvu rk-korkeutteen kestää 40 -60 v,niin ei sen elpyminen voi olla riittävän nopeaa, jos ollaan talousmetsissä.  Maisemametsään sopii ihan hyvin kyllä semmosetkin tattipuut ,mutta kuka kustantaa sen huvin mukavasta metsänäköalasta ?

Viewing 10 replies - 4,871 through 4,880 (of 10,637 total)