› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,861 - 4,870 (kaikkiaan 10,406)
1 2 3 … 486 487 488 … 1 039 1 040 1 041

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 30.5.2022, 11:04

    Metsä pysyy puustoisena melkein aina , jos se uudistetaan päätehakkuun jälkeen.  Sp-hakkuun jälkeen on isoja puitakin tähteellä ja onhan niitä säästöpuuryhmissäkin .  2-jaksoset ku-ko-sekametsät pysyy myös pitkään peitteisenä vaikka ei ”virallisia” jk:n metsiä olekaan.  Samoin kaikki ylispuustoiset metsät joista poistetaan ylispuut vasta kun varsin. kasvatuspuusto on riittävän kookasta.    Jk ei ole siis oikeasti mikään ehto tai edes tae metsän peitteellisyyden säilymisestä tavallista pidempään.  Melko paljaan näköstä voi olla esim. tuulituhojen jälkeinen jk:n kuusikko, onhan niitä esimerkkejä ollut,  tällä palstallakin jokin kuva.

    Jovain 31.5.2022, 08:45

    Tottahan ns. ”kaksijaksoiset” metsät voivat olla jk metsiä. Ovat yleensä siemen/suojuspuuhakkuilla uudistettuja tasarakenteisia metsiä, mutta jk metsät ovat usein myös metsän alle syntyneitä erirakenteisia metsiä. Siemenpuilla ohjattuinakin muodostuvat usein erirakenteiseksi ja ovat ylispuuston poistoon kohdistuvana hakkuuna yleensä erirakenteisia. Näistä jk metsän tekee seuraavat hakkuut, joita voidaan pitää tukkipuustoon kohdistuvina hoitohakkuina. Mutta väliäkö sillä on mitä ovat, ensisijainen tarkoitus on hoitaa metsää ja samaan tulokseen on mahdollista päästä eri tavoin?

    mehtäukko 31.5.2022, 08:56

    ”…samaan tulokseen…” Eikö se vieläkään ole selvinnyt, että jk jää riskeineen kaikkineen häviölle kuin akat tappelussa.

    Puuki 31.5.2022, 12:23

    Jk-markkinafirmat aihetti sekallusta eri kasvatustapojen määrittelyihin oman edun tavoittelun takia.    Kerrataan vielä kerran ; tasaikäinenkasvatus tarkoittaa yhden tai usemman puulajin kasvatusta yhdessä tai kahdessa latvuskerroksessa ( jotka on selvästi erotettavissa).

    Luont.   sp-menetelmässä uudistaminen tapahtuu sp:en avulla joita on esim. männyllä 50-150 kpl/ha tiheydessä, S-puut poistetaan yleensä taimettumisen onnistuttua.    2. luont. uudistamistapa on suojuspuuhakkuu tarkoittaa yhtä tai mieluummin 2 hakkuukertaa (1. on valmisteleva) , jossa jätetään ensin esim. 400 kpl/ha puita pystyyn ja 2. kerran n. 200 kpl/ha (jos on edellytykset luont. uudistumiseen olemassa)   Jk tarkoittaa 3:n tai sitä useamman latvuskerroksen kasvatusta,  ja muuten siten, että harsinta (metsänhoidollinen) ei edellytä metsän uudistamista , jos PPA pysyy lakirajojen yläpuolella jatkuvasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.5.2022, 13:14

    Näin. Metsänsä saa pitää vaikka kuinka vajaatuottoisena, kunhan siellä vain on lakirajojen edellyttämä määrä puita. Tuossa mielestäni piilee jatkuvan kasvatuksen pahin sudenkuoppa: harvaksi harsitun metsän kasvutappio ei näy missään, kun ei ole näkyvissä vertailukohtaa eli saman metsikön kasvatusta jaksollisena.

    Haavekuva näyttäisi tältä: pari ensimmäistä jatkuvan kasvatuksen hakkuuta sujuu kohtalaisin tuloksin koska niissä poistetaan kasvunsa lopettaneita isoja puita (mäntyjä, koivuja ja kuusia), hyväkuntoiset välipuut jatkavat arvokasvuaan ja alta nousee täystiheä ja terhakka kuusen taimikko.

    Metsuri motokuski 31.5.2022, 18:05

    Kyllähän se taitaa olla niin että kaksjakoinen metsä ei ole jk metsä ainakaan nyky ohjeistuksessa. Kuten koivikko jonka alle on syntynyt kuusialikasvos. Peitteinen se kyllä on. Ei kannata jokaista peitteistä metsänkasvatusta nimittää jk metsäksi. Jk metsälle on ihan omat speksit.

    Visakallo Visakallo 31.5.2022, 18:37

    Suomessa ei jk:ta ole todellisuudessa olemassakaan. Meillä ei ole siihen riittävästi sopivia puulajeja. On olemassa vain lopulta aukkoon päättyvä jatkettu kasvatus. Jos joku muuta väittää, valehtelee itselleen ja muille.

    Petkeles Petkeles 31.5.2022, 19:30

    Ja pakko olla samaa mieltä?

    Timppa 31.5.2022, 20:01

    Petkeles.  Eivät nämä metsänkasvatushavainnot, esimerkkinä edellä Visan kommentti, ole mielipideasioita.  Ne ovat luonnosta havaittavia ja vaikka kuinka monta toistettavia tosiasioita.   Voit Petkeles olla tietysti sitä mieltä, että jk on hyvä menetelmä, mutta se on sinun mielipiteesi,   Ja voit sen perustellakin, jos valitset sopivat mittarit.

    Jos pidetään mittareina kasvua, taloudellisuutta tai monimuotoisuutta, niin silloin jk:lla ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä.

    Jovain 31.5.2022, 20:22

    Kaiketi keskustelussa yllä pidetty jk metsä ei varsinaisesti ole jatkuvaa kasvatusta. On jatketun kasvatuksen metsää ja poikkeaa myös  perinteisestä jaksottaisesta metsän kasvatuksesta. Voidaan pitää kernaasti Visan jatkettuna kasvatuksena ja väittely tästä voi päättyä. Sen sijaan jatkuva kasvatus poikkeaa tästä pölinästä ja on pidettävä tiukasti erillään. Sillä on myös kannattajansa ja tutkimus selvittää sitä. Jatkettu kasvatus on ihan hyvä vaihtoehto tässä metsänkäsittelytapojen välimaastossa.

Esillä 10 vastausta, 4,861 - 4,870 (kaikkiaan 10,406)
1 2 3 … 486 487 488 … 1 039 1 040 1 041