› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,881 - 4,890 (kaikkiaan 15,287)
1 2 3 … 488 489 490 … 1 527 1 528 1 529

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 4.6.2022, 06:38

    AJ: ”Ote em. linkin tekstistä, forest.fi: ”Myös puiden pinnalla elävät epifyyttijäkälät saattavat hyötyä jatkuvasta kasvatuksesta.” En usko tuohon, koska jatkuvan kasvatuksen metsässä puut ovat keskimäärin melko nuoria. Hitaasti kasvavat epifyytit tarvitsevat oikeasti pysyvän kasvualustan, joka tarkoittaa vanhaa puuyksilöä. ”

    Jutussa puhuttiin suurikokoisista, mikä on eri asia kuin vanha. Itselläni on huonosti kasvava n. 30 v koivikko, jossa puut kasvavat jäkälää. Ilmeisesti hidas kasvu mahdollistaa jäkälän (lajista ei tietoa) kasvun rungolla. Hyvin kasvavat koivut ovat puhtaita, jäkälää vain vahän. Ehkä nopeasti kasvava rungon ympärysmitta on huono alusta jäkälälle.

    Epifyyttijäkälät saattaa viihtyä jk-metsässä, mutta syy ei ole mukava. Puusto kasvaa hitaasti ja koska tällöin hakkuut toistuvat tuskastuttavan harvoin, saa jäkälätkin olla rauhassa. Jk-metsän puut eivät siis ole välttämättä nuoria.

    Forestin jutussa onneksi tehtiin hyvä päätelmä asiasta:

    ”Mutta säilyvätkö jäkälät, jos poiminta- ja pienaukkohakkuita toistetaan kymmenien vuosien ajan? Sitä tietoa meillä ei ole”, sanoi Koivula.

     

    Jovain Jovain 4.6.2022, 08:56

    Mitä keräilytaloutta se tarkoittaa jos metsänhoitoa pyritään kehittämään. Voi olla sitä nykyisellään, pienaukot ja lakirajat vievät siihen suuntaan, kun menetelmänä eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Harsitaan tarpeettomasti ja saadaan aikaan vajaatuottoisuutta. Eikös juuri harsintajulkilausumalla torjutta tämän suuntaista kehitystä, metsien hävittämistä.

    Viitataan jopa vain 10 vuoden kokemusaikaan, tuleehan se laista, mutta metsiä on hoidettu myös julkilausuman jälkeen. Näin tehtiin 50-70 luvulla ja tehtiin ilman metsänhoitotapojen eriyttämistä ja homma on toiminut. Kunnes sattuneesta syystä 80 luvulla metsänhoito alettiin nähdä uhkana, ”valtamenetelmänä” ja laitettiin sulkuun.

    Ettei vaan tällä hetkellä nähdä saman tyyppisiä uhkia, ”vaaditaan valtamenetelmäksi”. Vaikea tuohon on uskoa, eiköhän kysymys ole edelleen metsänhoidosta ja sen kehittämisestä. Metsänhoito onnistuu kyllä yhteensovittamalla ja kuten 50-70 luvulla, ilman tarpeetonta metsänhoitotapojen eriyttämistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.6.2022, 10:29

    Tästä on Jovain jo keskusteltu muutamaan otteeseen. Metsänhoidon eriyttämistä ei tarvitse tehdä, vaan sovelletaan eri tapoja ja malleja aina tilanteen mukaan. Sääntöjä tarvitaan lähinnä metsälain valvontaan jotta tiedetään milloin metsänomistajalle lankeaa uudistamisvelvoite. Lakirajoilla on myös viestinnällinen merkitys: metsänomistaja tietää niistä milloin puusto on niin harva että se on toivottoman vajaatuottoinen ja on syytä hankkia alulle uusi taimisto.

    Jovain Jovain 4.6.2022, 19:00

    Tässä nyt ei ollut metsälain valvonnasta kysymys, vaan metsänhoidon suosituksista, miten alas lakirajoilla on mentävä, että luodaan edellytykset taimettumiselle. Näin, mutta taimettuminen on ollut puutteellista, pienaukkokaan ei ole toiminut toivotulla tavalla. Onko yleensä tarpeen mennä rajaamaan aukon kokoa, sitä ei tehty ennen yleistä sulkuakaan, vaan metsää uudistettiin ja viljeltiin. Metsän kasvulle jäi vielä runsaasti avattavia taimistoja ja nuorta metsää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.6.2022, 20:20

    Miten alas lakirajoille pitää mennä? Joku jatkuva kasvattaja esim. Perko voisi vastata Jovainille, minä en osaa.

    mehtäukko 4.6.2022, 20:23

    Onhan luvut olemassa ja hieksiä ei ole ennenkään hyväksytty.

    aegolius aegolius 4.6.2022, 20:31

    >Joku jatkuva kasvattaja esim. Perko voisi vastata Jovainille, minä en osaa.

    Tähän totean, että voi olla aika vaikea vastata, jos sekä lakirajan että pohjapinta-alan käsitteet ovat vieraita. Vastaus tulee ehkä kuitenkin, mutta sisältö ei liity tähän 🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.6.2022, 21:33

    Metsänhoito ja elämä on helpompaa kun ei mieti tällaisia lainkaan vaan kasvattaa metsänsä aina suurin piirtein täystiheänä.

    Jovain Jovain 5.6.2022, 09:19

    Vähimmäispohjapinta-alat (lakirajat) on määritelty myös poiminta- tai pienaukkohakkuille. Aiheuttavat vajaatuottoisuutta, kun taimettuminen ei ole ollut toivotun mukaista. Tiedä sitten kaivataanko julkilausuman toisintoa, virheistä olisi syytä oppia. Runkopuun tuottaminen on eri asia ja luontaisten vaihtoehtojen huomioon ottaminen.

    mehtäukko 5.6.2022, 15:36

    No nytkö tuuleekin eri kantilta…”kun taimettuminen ei ole ollut toivotun mukaista”…”virheistä olisi syytä oppia..”

    Onko joku valaistuminen tapahtunut?

Esillä 10 vastausta, 4,881 - 4,890 (kaikkiaan 15,287)
1 2 3 … 488 489 490 … 1 527 1 528 1 529