Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 päivää, 5 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 4,911 - 4,920 (kaikkiaan 14,550)

1 2 3 … 491 492 493 … 1 453 1 454 1 455

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

R.Ranta 8.6.2022, 11:28

Kannattavuuden suhteen kaikki vaihtoehdot on aina pöydällä. Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Niin on kaikessa yrittämisessä ja tarkastelu aktivoituu, jos kannattavuus heikkenee. Metsä ei taloudellisessa mielessä mitenkään poikkea tästä.

Mikä on perusteltua hyvällä kasvupaikalla, on älytöntä heikommalla kasvupaikalla. Siksi Visa yleistykset ovat kovin ongelmallisia ja siksi kannanotto kirjoitukseesi. Olen konkreettisella tavalla Visa kokenut jo metsänomistamisen alkumetreillä, että luonto ei välttämättä kunniota omaa täydellistä metsänhoitoasi. Kun on ottaa sen huomioon, ei tule haavoja sielulle. Siksi panostukset on syytä olla oikeassa suhteessa tuotto-odotuksiin, eikä se ole yhdentekevää saatko satasen nyt vai vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua, eli korko on syytä huomioida, jos taloudesta puhutaan. Se on kokonaan toinen ja yksinkertaisempi tarina, jos tavoitteena on vain puuntuotos.

Jos keinollinen uudistaminen näyttää kannatamattomalta, niin jäljelle jää vain luontaiset menetelmät tai niiden parempi huomioiminen. Taloudellisena tavoitteena on toiminan kannattavuus, ei puuntuotos.

aegolius 8.6.2022, 11:34

RR puhuu ihan asiaa, mutta muistutan, että pääosin pohjoisempien vähän karumpien mäntykankaiden äänellä.

Edit. Keskisessä ja eteläisemmässä Suomessa jo MT-pohjalla toimii hienosti aivan erilaiset panostukset ja se RR:n teksteistä yleensä puuttuu kokonaan.

A.Jalkanen 8.6.2022, 11:55

RR kysyy, ovatko metsänhoidon panostukset oikeassa suhteessa tuotto-odotuksiin. Jos lukee Tapion metsänhoitosuositukset niin huomaa, että siellä on kyllä korot ja eurot huomioitu ei vain kuutiot. Ja ohjeet ovat erilaiset eri puolilla Suomea ja erilaisilla kasvupaikoilla! (Edit 8.6. klo 17.21.)

mehtäukko 8.6.2022, 12:29

”…Jos keinollinen uudistaminen näyttää kannatamattomalta, niin jäljelle jää vain luontaiset menetelmät tai niiden parempi huomioiminen. Taloudellisena tavoitteena on toiminan kannattavuus, ei puuntuotos…”

Näin siis RRanta. Kysymys on näköjään siten siitä, että Ranta on pommeiksi osoittautuvia metsiä haalittuaan voinut hyvällä omalla tunnolla nyysiä ne puhtaiksi, mutta uudistaa ei tarvitse kun ”ei kannata”. Tämähän on paistanut läpi koko näiden kirjoitusten ajan. Mitä voi odottaa puutuotokselta ja siitä johtuen kannattavuudelta seuraava omistaja?

On tuolla toiminnalla olemassa joku ”nätimpikin nimi”.

Gla 8.6.2022, 12:41

Aegolius: ”RR puhuu ihan asiaa…”

Totta, mutta väärässä asiayhteydessä. Me puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta, Reima keinollisesta ja luontaisesta uudistamisesta.

Jovain 8.6.2022, 17:02

Metsänhoitotavat ovat päällekkäisiä ja niitä voi soveltaa samaan metsään. On kuitenkin merkittävä ero, jos ollaan siirtymässä jatkuvaan kasvatukseen. Onko kohteessa jk metsä valmiina, vai lähdetäänkö perustamaan jk metsää. Jälkimmäinen jää usein tyhjän päälle ja johtaa usein vajaatuottoiseen metsään. Siinä mielessä kysymys ei edes ole jatkuvan kasvatuksen metsästä, vaan uudistamisvelvotteen alaisesta metsästä. Ainakaan oma kokemus ei puolla jk metsän perustamista, vaan jk metsät tulevat muuta kautta. Voi olla luonnon tarjontaan liittyvä, voi olla myös hoitamaton metsä tai muun luonnon häiriön kautta tuleva.

R.Ranta 8.6.2022, 23:36

Mehtäukko: ”Kysymys on näköjään siten siitä, että Ranta on pommeiksi osoittautuvia metsiä haalittuaan voinut hyvällä omalla tunnolla nyysiä ne puhtaiksi, mutta uudistaa ei tarvitse kun ”ei kannata”.”

Miksi arvelet tuollaista – miksi? Tällainenko omasta mielestäsi tekee sinusta suuren ja viisaan ajattelijan. Osuuskunnan tulisi kieltää sinulta kirjoittaminen, kun osaat vain räyhätä.

mehtäukko 9.6.2022, 05:04

Enpä ”arvele”. Kun kirjoitustesi anti on tuota mitä toiselet ja toteat, lukija tekee sen mukaiset johtopäätökset!

Edellä oleva väitös ”osuuskunnan kirjoituskiellosta ja räyhästä” on surkuhupaisa.

Visakallo 9.6.2022, 07:20

R.Ranta: ”Mikä on perusteltua hyvällä kasvupaikalla, on älytöntä heikommalla kasvupaikalla. Siksi Visa yleistykset ovat kovin ongelmallisia ja siksi kannanotto kirjoitukseesi.”

Eiköhän niitä heikompia kasvupaikkoja ole täällä vähän jokaisella, ja niissä toimitaan sen mukaisesti. Jos joku on yleistämistä täällä harrastanut, niin eiköhän se ole juuri R.Ranta itse. Kaikki nämä vuodet olemme täällä saaneet kuulla, ettemme osaa laskea ja kasvatamme vain kuutioita.

R.Ranta 9.6.2022, 09:18

Ei siitä Visa mitään alemmuudentuntoja tarvitse kärsiä, jos opiskelut nuoruudessa ovat vähäisiksi jääneet, On paljon ihmisiä, jotka ovat opiskelleet pikälle ja puhuvat helvetin viisaita, mutta käytännön toteuttaminen jää varsin vaatimattomaksi. Hedelmistään puu tunnetaan. Mutta ei se nyt titenkään sitäkään tarkoita, ettikö opiskelulla mitään merkitystä olisi, kun siihen näin merkittävä osa parhaista vuosista tänä päivänä uhrataan,

Minä en kenenkään laskutaidosta tiedä, enkä mielestäni siitä ole kirjoittanut. Vaihtoehtoisten tuottojen huomioimisesta laskennassa kyllä. Eikä puuntuotos vai taloudellinen tulos ole minun keksintöni, vaan se nyt vain sattuu olemaan tämän metsäkiistelyn taloudellinen ydin. Paljon on metsäpuolella tapahtunut myös sen seurauksena viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Minulle käy vallan mainiosti niin puuntuotokseen kuin taloudelliseen tulokseen pyrkiminenkin. Siitä olen kirjoittanut, että synonyymejä ne eivät ole.