› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 4,921 through 4,930 (of 10,637 total)
1 2 3 … 492 493 494 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021 at 16:53

    Tagged: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Creator
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 9.6.2022 at 09:18

    Ei siitä Visa mitään alemmuudentuntoja tarvitse kärsiä, jos opiskelut nuoruudessa ovat vähäisiksi jääneet, On paljon ihmisiä, jotka ovat opiskelleet pikälle ja puhuvat helvetin viisaita, mutta käytännön toteuttaminen jää varsin vaatimattomaksi. Hedelmistään puu tunnetaan. Mutta ei se nyt titenkään sitäkään tarkoita, ettikö opiskelulla mitään merkitystä olisi, kun siihen näin merkittävä osa parhaista vuosista tänä päivänä uhrataan,

    Minä en kenenkään laskutaidosta tiedä, enkä mielestäni siitä ole kirjoittanut. Vaihtoehtoisten tuottojen huomioimisesta laskennassa kyllä. Eikä puuntuotos vai taloudellinen tulos ole minun keksintöni, vaan se nyt vain sattuu olemaan tämän metsäkiistelyn taloudellinen ydin. Paljon on metsäpuolella tapahtunut myös sen seurauksena viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

    Minulle käy vallan mainiosti niin puuntuotokseen kuin taloudelliseen tulokseen pyrkiminenkin. Siitä olen kirjoittanut, että synonyymejä ne eivät ole.

    Puuki 9.6.2022 at 09:47

    Jotain sen tapaista RR kirjoitit kerran , että mitään ei tiedä matematiikasta, jos ei allekirjoita sinun väitettäsi NNA-laskennan ” autuaaksi tekevästä ylivoimaisuudesta” metsänkasvatuksen kannattavuuden arvioinnissa.  Valikoiva muisti toimii siis sullakin mutta niinhän se mennee joskus melkein jokaisella.

    A.Jalkanen 9.6.2022 at 11:24

    Sekä puun kasvun (ja puusadosta aikanaan saatavan hinnan) että niiden ”vaihtoehtoisten tuottojen” ennustaminen on suurten epävarmuusmarginaalien taidetta ja tiedettä. Jo lyhyellä aikavälillä saati puun kasvatusaikana. Joten mitä tehdä? Ainakin kannattaa ehkä laitella munia useampaan kuin yhteen koriin, eli tavoitella metsätuloilla myös vaihtoehtoisia tuottoja. Mutta niinhän me tehdäänkin, koska päätehakkuun tulosta sijoitetaan vain osa takaisin metsään.

    Uudistamistapoja valittaessa otetaan aina huomioon paitsi ilmasto (lämpösumma) myös kasvupaikka. Käytetään halvinta tilanteeseen ja metsänomistajan tavoitteisiin sopivaa menetelmää. Siis missä on ongelma?

    pikkutukki 9.6.2022 at 12:17

    Jos oikein nopsasti istuttaa aukon on se jatkuvaa kasvatusta , taukoa ei tule . Hyvä hyvä .

    Sulli 9.6.2022 at 12:48

    Mieluummin niin että motokouraan istutusautomaatti, niin ei näre ehdi maahan rojahtaa kun on jo taimi kasvamassa.

    mehtäukko 9.6.2022 at 13:20

    AJ…” Siis missä on ongelma?”

    Jos kuka ei halua kahlita itseään kaikkien niiden epävarmuustekijöiden sekamelskassa vielä teoreettisten laskelmien orjuuttamaksi, ongelmaahan ei ole. Heitetyt 60 v. aikajanat ovat aivan huuhaata. Se ei tietenkään tarkoita osto-investointien fundeeraamista, lähteäkö vai tai ei alalle vai lisätäkö pinta-aloja.

    Perko 12.6.2022 at 17:47

    ”Mutta niinhän me tehdäänkin, koska päätehakkuun tulosta sijoitetaan vain osa takaisin metsään.”  Niimpä niin,  oletan ettei se ole tuloa koska se palautetaan metsään!

    mehtäukko 12.6.2022 at 19:57

    Väärin menee oletukset. Jos sinä kasvatat viljaa, kasvatat sikoja,kanoja,lehmiä…jne  tottahan tuotoista sijoitetaan uuteen kiertoon tarvittava panos. Se pätee kaikilla alkutuotannon aloilla.

    Toista se on sillä, joka pyöriin sen yhden kuusentatin ympärillä 40 vuotta, ja sitten kummatkin ikäloppuina havittelevat saattohoitoa

    Puuki 12.6.2022 at 20:09

    AJ:  Leimikko- ja kuviokohtanen kannattavuuden arviointi laskemalla prolongaamalla onkin sen lyhyemmän aikajanan takia järkevämpää ja todenmukaisempia tuloksia tuottavaa mo:lle kuin esim. paljaanmaan arvon   laskeminen (= lukemattomien kiertoaikojen toistettujen saman kasvatusketjun kannattavuuden arviointi etukäteen  .)   Konkreettisen eron tuloksessa korjuun jälkeen näkee heti eikä tarvitse pähkäillä välttämättä mitä sama kasvatusketju tuottaisi tod. näk. esim. 1000 vuoden perspektiivillä.  Varsin yksinkertaista on laskea eroja tuloksessa erilaisten hakkuutapojen  ja uudistusketjujen välillä, kun otetaan huomioon aluksi yksikköhinnat , tulon määrä ja menojen määrä eri vaihtoehdoissa.  Sen jälkeen voi alkaa laskea ensimmäisen seuraavan hakkuun tilannetta molemmissa vaihtoehdoissa, jne eteenpäin (Jos on 2 eri tapaa vertailussa).  Esim. kasvutaulukoista ja Motti-ohjelmasta löytyy kasvut ja eri puutavaralajien määrien lukemat kullekin kasvupaikalle ja puulajille.  Arvokasvun erot voi arvioida riittävällä tarkkuudella mm. asiaa koskevien julkaisujen tietojen avulla ja osin myös Motti-ohjelman avulla.

    kaapo123 14.6.2022 at 06:39

    Osa metsänomistajista kannattaa jatkuvaa kasvatusta.Avohakkuut on heistä rumia ja työläitä.Myös metsänhoitajista osa kannattaa jatkuvaa kasvatusta ja tiedemiehistäkin.Metsäteollisuudella on myös ohjeet jatkuvaan kasvatukseen.Eu on kait ajamassa jatkuvaa kasvatus lakiin

Viewing 10 replies - 4,921 through 4,930 (of 10,637 total)
1 2 3 … 492 493 494 … 1 062 1 063 1 064