YLE:n jutun otsikko oli ”Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma”

Kaksi kysymystä:

1. Saako jk-mallilla metsästä enemmän rahaa. Joskus saa, joskus ei.

2. Saako avohakkuumallilla enemmän rahaa samalla aikavälillä, jos huomioidaan myös sijoitukset metsän ulkopuolelle. Joskus saa, joskus ei, mutta tämä laskelma lienee myös monia kiinnostava.

Vastaus kysymyksiin riippuu kovin monesta asiasta kuten täällä on keskusteltu. Artikkelissa annettiin kuva, että jatkuvapeitteinen malli on pääsääntöisesti kannattavampi ja käytettiin perusteluina epärealistisia kasvun arvioita. Tätä ruusuista kuvaa on syytä kritisoida.

Nyt minusta tuntuu, että tätä kannattavuudesta ”keskustelua” on syytä jarruttaa. Olen sanonut tämän aiemminkin, että vertailut kannattaa unohtaa ellei koronkorko ole ihan tuttu käsite ja laskin pysy näpeissä. Muuten ollaan helposti luomassa uusia harhoja.

>perustelevat jaksollista sillä, että siitä saatua kertatuloa voidaan sijoittaa tuottavasti muualle, mutta jk:ssa ei.

Maalaissepon ajatukset olivat hyviä, mutta tässä ylhäällä mentiin pieleen. Ei niitä tuottoja kummassakaan tavassa ”välttämättä tarvitse sijoittaa”, mutta tietynlainen maltillinen korko on oltava aina käytössä, kun tehdään pidempiaikaisia vertailuja. Sen voi itse asettaa sijoitustuottojen tasolle, jos haluaa tai pitää 3-4 prosentissa. Molemmissa menetelmissä samat prosentit tietysti.

Näinkin voi tehdä kuin aegolius esittää. Kun metsään jätetty jk-puusto tuottaa maltillista korkoa, niin saman voi olettaa metsän ulkopuolelle sijoitetuille varoille saatavan. Tällöin lopputulos riippuu siitä, tuottaako avohakkuualueelle sijoitetulla rahalla saatu lisäkasvu enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen metsä samassa ajassa. Kun YLE:n jutussa oli oletettu loppupuusto samaksi, avohakkuumalli häviää melkein väkisin.

Ok. Noihin voi palata jos HS julkaisee vastineeni. Ennakkoraivaus voi myös olla joskus tarpeen jk-metsässä. Tällaista tarjosin HS:lle.

*

Miten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus kannattaa

YLE:n artikkelista ”Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma” syntyi netissä vilkas ja harvinaisen hyvätasoinen keskustelu. Jokunen näkökohta lisää aiheeseen.

Taloustarkastelussa on puute. Siinä ei otettu huomioon sitä, että heti avohakkuusta vuonna 0 saatu tulo voidaan sijoittaa metsän ulkopuolelle. Nämä tulot on huomioitava pitkäaikaistarkastelussa tuloina – kunkin sijoittajan omien mieltymysten ja riskinsietokyvyn mukaan.

Toinen puute liittyy metsän kasvun arvioon. Yleensä ajatellaan, että avohakkuualueelle perustettu uusi metsä kasvaa paremmin kuin jatkuvapeitteisenä kasvava metsä. Tällöin tarkastelujakson lopussa siinä olisi enemmän biomassaa maan päällä ja alla kuin jatkuvapeitteisessä vaihtoehdossa. Lisäksi onnistuneesti uudistettu tuoreen kankaan metsikkö pääsee hiilitaseessa aiemmin plussalle kuin kuvaajassa on esitetty. Vastaavasti jatkuvapeitteisen metsän hiilitase vaihtelee yleensä enemmän kuin kuvaajassa on esitetty.

Jos jatkuvapeitteinen metsänkasvatusmalli yleistyisi paljon, siitä koituisi monenlaisia haittoja. Hyötyjäkin on, joten mallin mukaisia metsiä saisi olla lisää, mutta siitä ei kannata tehdä valtamenetelmää. Yleensä jossain vaiheessa muutaman hakkuukerran jälkeen tulee eteen ”epäjatkuvuuskohta”, jossa jäljellä oleva puusto on niin heikkolaatuista että kannattaa tehdä avohakkuu.

Summa summarum: jos käytät jatkuvapeitteistä mallia, käytä viisaasti ja sopivassa kohteessa. Olenkin kehittänyt täsmäohjeen: ”käytä jatkuvapeitteistä kasvatusta siellä missä sen edellytykset on sen aikaa kuin sen edellytykset on”.

http://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/

Millaisia puheenvuoroja HS julkaisee?

Lopussa lukee:

Älä mainosta – jätämme mainosmaiset kirjoitukset julkaisematta.

Tämä sääntö olisi hyvä toimittajienkin pitää mielessä: harjoita itsekritiikkiä, kerro asian toinenkin puoli, joka jäi YLE:n uutisessa jiikoosta liian vähälle huomiolle. Sen lisäksi että numerotiedot olivat sekä tuotoksen että tuottojen osalta vähän niin ja näin.