Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,951 - 4,960 (kaikkiaan 10,319)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    On hyväksi että Kujalan geissi tuodaan esiin. Tällaiseen tulokseen päästään kun seurataan euroja. Omassa vastaavassa jatkuvan kasvatuksen tapauksessa sain tuplat ja sekin torjuttiin keskustelussa. Hoidon kustannuksissa on merkittävä ero ja merkittävää on myös taloudellisen kannattavuuden ja luonnonarvojen yhteensovittaminen. Huipputuottajien, kuten Visakallo ja Timppa, onko sillä väliä mitä kautta tulokseen päästään?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    YLE:n uskottavuus kärsi eilen. Ei ollut oikein vastuullista journalismia nyt. Laskelma pitäisi tehdä kunnolla oikeilla kasvuluvuilla, aikatekijä ja sijoitustuotot huomioiden, ei näin tarkoitushakuisesti. Toimittajaa on tässä viety kuin pässiä narussa. Olisi pitänyt kuulla myös Luken tutkijoita.

    Olisi siinä kinttaalla että kantelu Julkisen sanan neuvostolle. Jos ihmiset nimittäin ostavat tuon jutun se voisi johtaa laajaan jarkuvapeitteisen menetelmän käyttöön ja siitä seuraisi monenlaisia haittoja. Metsätalouden kestävyys heikkenisi.

    Puuki

    Ylen avulla tehty  firman mainos ei ollut kovin realistinen tasaikäisen metsän osalta.   Jos ei oteta lukuun esim. jatkuvien harsintakertojen tuomia lisähaittoja jäävälle puustolle ja maapohjalle, niin voisi hyvinkin jk tuottaa tuon verran tuloja tuossa kohteessa.   Huomiotta jäi laskelmassa (mutta ei kommenteissa) mm. päätehakkuutulon 2:n kertautuminen aluksi n. 20 vuodessa . Lisäksi pitää ottaa huomioon ylimitoitetut kulut ( ei uudistaminen kustanna läheskään aina liki 1500 €/ha ) eikä varhaisperkaus & taimikonhoitokaan noita summia nettona. (Kemeratuki + verovähennys pienentää kuluja).

    N. 9 k€:n  tuloero  lähtötilanteessa (nettona uudistus+ th:t = n. – 1200 € ) avohakkuun eduksi kasvaa jatkossa esim. 4%:n korolla (*)54 k€:ksi 46 vuodessa.(*korj. 46v. eikä 40v)   Samaan aikaan jk tuottaisi noilla Ylen esimerkin arvoilla laskettuna (100 mottia tukkipuuta saadaan myydä n. 15 vuoden välein , ei kuluja th:sta eikä täydennysistutuksesta)  n. 52 k€ 4%:n korolla laskettuna.  Mutta jos otetaan realistisemmat arvot käyttöön (tukki% ei ole 90-100 ja kulujakin syntyy esim. raivauksesta) laskelmaan , niin harsintojen tulot laskee n. 30 %.    ”Uusilla arvoilla” laskettuna lopputulos olisi vielä enemmän(*) tasaikäsen metsä eduksi n. 46 vuoden kuluttua.

    Mutta uupumaan jää kiertoajalta seuraavien vuosien tuotos joka olisi tietysti paljon paremmin (keskikasvu , tukki% ja erot kantohinnoissa puutavaralajeittain) kasvaneen tasaikäisen metsän eduksi.  Lisäksi on tainnut esimerkin laatijoilta unohtua jalostettujen taimien parempi kasvu muokatulla kasvupaikalla, kun eh oli tehty vasta 37 vuotiaassa metsässä eikä 2. harvennusta oltu saatu sopimaan laskelmaan ollenkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Puuki. Tuosta mielipide Hesariin ja viite YLE:n juttuun?

    Puuki

    Saapi lainata jos joku haluaa. En jouda itse muualle kopioimaan nyt.

    aegolius

    >Olisi siinä kinttaalla että kantelu Julkisen sanan neuvostolle 

    Puollan. Ei näitä veijareita (2xTimo) muuten ihmisiä hyväksi käyttämästä pois saa. Heikot toimittajapoloiset mahdollistavat tämän.

    isaskar keturi

    Mielenkiintoinen sijoittaja, kun korot eivät kiinnosta lainkaan??? avohakkuussa saadaan heti 10k€ 14 vuotta aikaisemmin käyttöön ja vielä 30 vuotta laskelman alusta avohakkuumallissa rahana oleva pääoma on suurempi. Nähtävästi ei hääppöinen sijoittaja, kun ei pysty sijoittamaan tuottoja kannattavasti.

    Jovain

    Voidaan tehdä erilaisia laskelmia. Erilaisia sijoitustuottoja voidaan laskea myös jatkuvalle kasvatukselle. Kannattaako lähteä ”pörssiä” pelaamaan, kun kysymys on metsänhoidosta, sen tuotoista ja sen vertailusta.

    isaskar keturi

    Tarkoittaako Jovain, että 3k€ jatkuvan kasvatuksen tuloa saadaan tuottamaan paremmin kuin 13k€ avohakkuutuloa, siksi, että se on jatkuvan kasvatuksen hakkuusta tienattu. Kyllä kannattavuuslaskelmissa aina on merkitystä milloin tulo saadaan ilman mitään spekulaatioita.

    Laskelma herättää paljon asiallisia kysymyksiä. Miksi 50 vuoden tarkastelujakso? Miksei 30 vuotta? Ehkä siksi, että 50 vuodella jatkuva kasvatus saadaan paremmaksi. Näitä laskelmia katsellessa kannattaa aina muistaa se kasku siitä, paljonko on 2+2? Talouspuolella ratkaisun hakeminen alkaa kysymyksellä, paljonko sen halutaan olevan?

    MaalaisSeppo

    Lueskelin ko Ylen juttua ja sen perusteella käytyä keskustelua.

    Perusvirhe ko jutussa on yliarvioida jk:n tuottoja ja aliarvioida haittoja. Jaksollisessa toisin päin.

    Kritisoisin kuitenkin näitä sijoittajaneroja, jotka perustelevat jaksollista sillä, että siitä saatua kertatuloa voidaan sijoittaa tuottavasti muualle, mutta jk:ssa ei. Kummallinen peruste. Eikös tarkoitus ole verrata kahta liiketoimintaa jaksollista ja jatkuvaa. Ei siihen pidä sotkea sitä, miten saadut rahat sijoitetaan muualle.

    Pitää katsoa tulevaisuuteen, eikä peräpeiliin. Kyllä öljy-ja kaasukriisi johtaa siihen, että uusiutuvien raaka-aineiden tarve kasvaa ja paljon. Puun kysyntä tulee nousemaan niin paljon, että jatkuva kasvatus jää puuhastelijoille. Nyt kannattaa sijoittaa puuston kasvuun ja metsäteihin. Puun myyntiä kannattaa pantata vielä ainakin puoli vuotta.

Esillä 10 vastausta, 4,951 - 4,960 (kaikkiaan 10,319)