Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,971 - 4,980 (kaikkiaan 16,168)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • isaskar keturi

    Siitä olen Timpan kanssa ehdottoman samaa mieltä, että kannattavuutta tulee tarkastella koko metsäomaisuuden (metsälö) kannalta eikä kuviokohtaisesti. Toiselta kuviolta saadaan tuloja toisen kuvion menojen kattamiseksi. Näinhän se reaalitalous muuallakin toimii.

    Perko

    Ylen juttuunkin oli täältä heränneet  muutamat joilla ei  edes ole omaa käsitystä jk sta.

    ”Harsintakerrat” ja ”maannousemat”; aukon hoitokerrat raivauksineen ja tuottamattomat  harvennukset ei lukuna juurikaan häviä puunmyyntikerroista joista kuitenkin saa tuloa.

    Pelastus on  ”kemera”;  vieraan metsän apua on tarpeen kun tamppaa aukkoa.

    Taikuutta ” sijoitusapu” :  tämä onkin jo toinen juttu kun tulot sijoittaa asuntoon, elämiseen, opiskeluun tai kiertelöö maalimoo!  Laittamalla rahat ”huijarin lupaamaan tuottoon”  on varmaa ettei niitä ole käytössä  ja omaan hyvinvointiin edes nähtävissä ties milloinkaan, senkun kitkutelee ja etsii punaisia lappuja kaupoissa 40v .   Jatkuva myynti luo hyvinvointia  ja tekee vapaaksi!

     

     

     

    Puuki

    Heräsihän se Perkolaattorikin asia-aiheeseen kommentoimaan,  tuttua tarinaa pukkaa sieltäkin.  Kemera on katos laadittu lakiin lisäämään kansantaloudelle tulovirtoja.   Siksi sitäkään tosin pientä apuvaikutusta ei kannata jättää käyttämättä.

    ”Jk-rohveetat” on ratkaisseet kannattavuuslaskelmissaan hankalan kulujen peittämisasian olettamalla, että mitään kuluja ei koskaan  tulekaan. Aika kätevää, eikö.

    Timppa Timppa

    Voihan sitä korkoa laskea.  Ei siinä mitään, mutta sehän tuottaa jaksollisessa vaan lisää kannattavuutta, koska kassavirta lähtötilanteessa on positiivinen jatkuvaan verrattuna.  Päätehakkuun ajankohdan määrittely on taas ihan eri juttu.  Sitä voi säädellä tavoitteiden mukaan ja tietysti kasvun.  Tässä eräs esimerkki.

    Katselin eilen kaadetun kuusen kasvua tyvileikosta.  Suunnitelma antoi puun iäksi 88 vuotta.  Todellisuudessa se oli n 100 vuotta.  Oli luultavasti syntynyt entisen kaskikoivikon alle.  30 ikävuoteen mennessä kasvua kannossa oli yhteensä 12 cm.  Koivut oli luultavasti hakattu n 70 vuotta sitten, jolloin kasvu oli elpynyt.  Välillä 31-50 v paksuutta tuli 12,2 cm.  Tämän jälkeen paksuutta tuli 80 ikävuoteen saakka n 2,8 cm 10 vuodessa.  Siis alle puolet huippukasvusta.  Ikävuosina 81-90 tuli 2,2 cm ja viimeisinä 10 vuotena 1,4 cm.  Kasvu oli jo lähes loppunut, kun moto katkaisi puun.

     

    Perko

    Morjens Puuki ,  se vaan, että kelle sitä vaivalla rahaa kerää? Näkee unta kuin kasvaa tuotot jossain eikä ymmärrä edes miten roistomaisesti niillä toiset rellestää ja jakaa kurjuutta. No  voi olla  että lopuksi osuvat vastustajan varastoihin..heh,  se  sensuuri!

    aegolius aegolius

    >aegolius se vasta pyörittelijä on ? Sanoo, ettei tarvitse sijoittaa, mutta kuitenkin puhuu koron asettamisesta sijoitustuottojen tasolle. Tämä jos mikä on saivartelua – mikä on sijoitustuotto rahalle, jota ei sijoiteta

    No jopas nyt. Eihän rahalle mitään tarvitse tehdä, mutta kasvatusmenetelmien vertailu voitaisiin silti tehdä oikein. Nyt sitä ei tehty oikein.

    Jos viet kasvatusmenetelmien vertailun tuolla tasolla käytäntöön ja sijoitat avohakkuun tuoton firmaan, joka on konkurssissa kolmessa vuodessa, onko jatkuva kasvatus silloin ollut tuottavampi? Ei tietenkään. Vertailu on teoreettinen laskelma etukäteen valitulla korkotasolla eikä vaadi tekijältään ihmeitä. Tasoltaan se on vain lukion lyhyttä matikkaa. Ei siihen professoria tarvita, eikä sijoittajaa. Siksikin ihmetyttää tämä näin härski mainonta. Oletetaan, että kuulijat ovat aivan pihalla. Vähän kyllä valitettavasti vaikuttaa siltä, että heikot sortuvat tähänkin sanaan.

    R.Ranta R.Ranta

    En jaksa mieltää koko jankkaamista ehdottoman oikeista menetelmistä. Kummastakin otetaan hyvät puolet ja siltä pohjalta toimitaan – olosuhteiden mukaan.

    No mitä korkoa pitäisi käyttää?  Riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Mitä suurempi riski, sitä korkeampi korko. Mitä kauemmaksi joudun sitoutumaan epävarmaan tulevaisuuteen, sen suurempaa korkoa käytän. Jos uhkat näyttävät suurentuvan, niin nostan riskin lisääntymisen takia korkoa. Epävarmuutta on tällä hetkellä todella monella tavalla poikkeuksellisen paljon liikkeellä metsäsektorilla. Kannattavuus on jo omana toiminta-aikanakin merkittävästi heikentynyt, enkä muista näin epävarmaa aikaa.

    Kukin reakoi riskeihin harkitsemallaan tavalla. Vain se on varmaa, että tulevaisuus on tuntematon.

    MaalaisSeppo

    GLA:lle vastakommentti: Mikäli Ylen juttua on uskomista, jatkuvassahan jää enemmän sijoitettavaa kuin jaksollisessa. Pitää tarkastella joko metsää, eikä yksittäisiä kuvioita.

    Perko

    Timpalle ,  kasvukakkaroilla ei oikei  saa kioskilta kahvia tai muutakaan.  En viitsi toistaa aiempaa mitä olen menetelmästäsi sanonut eikä se näköjään ole muuttunut.

    R.Ranta R.Ranta

    Älä Timppa suotta revi pelihousujasi edellä sanotusta satasen puusta. 40 cm:n paksuinen puu rinnankorkeudelta on hyvin todennäköisesti aika paljon kookkaampi kuin 1000 litraa. Ehkä jo lähes 1500 litraa.

    Tuollaisesta yksinkertaistetusta taulukosta, kun ei oikein selviä, mitä se kaikilta osin pitää sisällään, voi olla mitä mieltä tahansa.

Esillä 10 vastausta, 4,971 - 4,980 (kaikkiaan 16,168)