Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,550 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 päivää, 19 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 14,550)

1 2 3 … 53 54 55 … 1 453 1 454 1 455

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Gla 6.4.2021, 15:07

EJ: ”Onnistunut malli löytynee, jos alla on paljon valmista taimea.”

Tuohon valmiiksi taimettuneeseen puustoon haluan jk:ssa pysähtyä.

Talousmetsä elää ja kehittyy, jolloin olosuhteet muuttuu, samoin myös taimettuminen. Jos siis kasvatuskelpoista alikasvosta valmiina on, sen avulla pääsee pari harvennuskertaa eteenpäin. Mutta kun puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta, ei minun ymmärrykseeni mahdu se, että tuon jälkeen taimettuminen ja taimien kasvu on hidastunut niin merkittävästi, että päädytään uudistaman metsä. Olen ennenkin todennut, että kasvatan jk:lla jokaisen aukon jälkeen metsiä ainakin seuraavat 60 vuotta. Sen jälkeen sädekehä himmenee.

Perko 6.4.2021, 15:35

Monelta himmenee paljon ennen sitä jo muukin. Jk ssa on muuan kohta jota ette ole huomanneet ruotia täällä ja se on ratkaiseva jk eduksi. RR myös on sen huomannut, minä en sitä kerro Teille. Syyn voinette arvata. Seuraan sivusta, RR anna heidän jatkaa tamppausta.

R.Ranta 6.4.2021, 15:53

Mitäkö eroa Puuki? Kun yhtälöön laitetan piiitkä rivi muuttujia, niin hommma menee yliopistomiesten puuhaksi. Muutamalla oleellisella voi selvittää jo jotakin itsekin. Esim. sen, kuinka ratkaisevaa roolia korko näyttelee.

Pahoittelen Gla, jos alkaa näppyjä tulla aiheesta. Puhutaan kuitenkin aika oleellisesta tekijästä, jonka huomioimatta jättämisellä pettää itseään.

Ketkä me Visa?

Isäntä ja renki lähtivät hirvimetsälle. Isäntä näki jotakin ruskeaa liikkuvan ja ampui. Saalista tuli, mutta se olikin naapurin lehmä. Isäntä totesi rengille, että me ammuimme vahingossa naapurin lehmän. Johon renki vastasi, että ketkä ME?

Laitetaan jäähylle ja jatketaan nikkarointia, ettei kukaan pahoita mieltään.

Puuki 6.4.2021, 15:59

Hahaa.. Perko yrittää vedättää selvästi. Täällä on ruodittu jo tarpeeksi jk:n hienouksia jotta jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.

Jk:n kasvatuksessa on tutkimusta tehty vasta hyvin vähän ja arvioissa paljon virhemahdollisuuksia vs tasaikäinen kasvatus jota on tutkittu vuosikymmeniä ja sen kasvutilastot on paljon luotettavampia. Kun pitää arvioida kasvun elpymistä harveikkohakkuun jälkeen ja varsinkin uuden taimikon kasvuun lähtöä, niin taimien huonon tilajärjestyksen ja kasvuun lähdön hitauden takia arvioinnissa on liian paljon virhelähteitä olemassa. Vain valmiiksi riittävästi taimikkoa (~ r- kork.pit.) ja muuta puuta kasvavien kohteiden tulevaisuus voi olla riittävän hyvin arvioitavissa . JK:n parempi kannattavuus pitkityksessä perustuu pääosin oletuksiin esim. th- kulujen/täyd. istutus puuttumisesta ja toisaalta tasaikäisen kasvatuksen kalleudesta kaikkine kuluineen ja jatkuvine alaharvennuksineen. Joku aina menee halpaan , jos ei ole omaa asiantuntemusta olemassa.

RR perää perehtymistä perusteisiin, jotta voisi ottaa asiaan kunnolla kantaa. Niihin kannattaakin ensin perehtyä myös RR:n . Prolongauksen ja NNA:n yhteyteen vaikka ensin .

Minä osaan ainakin omasta mielestäni korkolaskut ihan hyvin, etu -ja takaperin. Joskus yliopistossakin suoritin muutaman mat.kurssin aikoinaan. Jotain on jäänyt mieleen niistäkin kursseista. Jos joskus menee lasku pieleen niin koetan ottaa onkeeni ja korjata käsitystä. Sinun ohjeet ei ole olleet semmosia että olisi tarvinnut korjata käsityksiä ja laskelmia niiden takia.

Jalapa 6.4.2021, 16:39

En kyllä ymmärrä jatkuvaa kasvatusta. Miksi joku haluaa vapaaehtoisesti metsäänsä kasvutappiota? Taimettuu, – ei taimetu, juroo, jää aukkoja yms. Tasaikäinen on varma kuin Manulle illallinen. Voi tietysti tulla myrsky tai tulipalo mutta vakuutus on sitä varten. Tuoton pystyy laskemaan etukäteen.

Perko 6.4.2021, 17:02

Puuki, no niin ketku en ole asioissa, kevennykset ovat erikseen . Täällä on muita visaisia savolaisia enkä kuulu siihen heimoon. Mutta se on tosi mitä sanoin ja olin sen äskettäin kirjoittanutkin mutta älysin käydä poistamassa!! heko heko!!

70- luvun viritin vahvisti on mykkänä ja eikä oo kytkinkaavaa niin se vie hetken…. Ilta ilman Anne Mattilaa on helvettiä. kuullaan !

A.Jalkanen 6.4.2021, 17:32

Kyllä siellä vain on korko mukana, esimerkiksi metsänhoitosuosituksissa ja hiilinieluennusteissakin. Näkyy siinäkin, että eri kasvupaikoille on eri hoitosuositukset.

Esimerkiksi:

”Taulukossa 6 on esitetty suositukset metsän uudistamiselle puuston keskiläpimitan perusteella, kun tuottovaatimus on 2–3 prosenttia. Tuottovaatimuksen kasvaessa puusto uudistetaan aiemmin. Suositukset perustuvat tasaikäisrakenteisen metsän kasvua kuvaaviin kehitysmalleihin. Uudistamisläpimitat perustuvat käytännön metsätaloudessa toimiviksi havaittuihin kasvatusketjuihin, joiden epä- onnistumisriski on pieni.” s. 64

http://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf

Rane 6.4.2021, 18:41

Miksi R.Ranta ei suostu esittelemään (NNA)laskelmia joiden perusteella hän päätyi jaksolliseen kasvatukseen?Onko niitä edes olemassa?

Visakallo 6.4.2021, 18:50

Reima kyseli, että ketkä me? No, eiköhän Reima ole omasta mielestään täällä ainoa laskutaittoinen ja toiset vähemmän. Kukas sen kissan hännän muu nostaa kuin kissa itse.

Rane 6.4.2021, 19:42

Reimahan on täällä vaatinut että jokaisen metsänomistajan tulisi laskea tekemiensä toimenpiteiden ja investointien kustannukset ja NNA-menetelmällä.

Reima on varmasti laskenut tarkkaan valitako jatkuva vai jaksollinen kasvatus.Eli hänellä on olemassa NNA-laskelmat jotka osoittavat jaksollisen kannattavammaksi (koska siis valitsi sen).Tämmöisillä laskelmilla olisi täällä yleisempääkin mielenkiintoa koska käsitys on että NNA yleensä osoittaa jatkuvan kasvatuksen taloudellisimmaksi metsänkasvatusmuodoksi.