› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 10,637)
1 2 3 … 54 55 56 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 6.4.2021, 19:42

    Reimahan on täällä vaatinut että jokaisen metsänomistajan tulisi laskea tekemiensä toimenpiteiden ja investointien kustannukset ja NNA-menetelmällä.

    Reima on varmasti laskenut tarkkaan valitako jatkuva vai jaksollinen kasvatus.Eli hänellä on olemassa NNA-laskelmat jotka osoittavat jaksollisen kannattavammaksi (koska siis valitsi sen).Tämmöisillä laskelmilla olisi täällä yleisempääkin mielenkiintoa koska käsitys on että NNA yleensä osoittaa jatkuvan kasvatuksen taloudellisimmaksi metsänkasvatusmuodoksi.

    Jovain 6.4.2021, 20:29

    Puusta on ylitarjontaa, mutta tukista tuppaa olemaan puutetta, niin on tälläkin hetkellä. Hyvin pieniläpimittaista puuta sahataan ja liimataan. Vielä 60-70 luvulla ei ollut puutetta ja tukin kasvatus hallittiin silloin paremmin. Pitkä 40-50 vuoden ylimenokausi muutti tilanteen. Tällä hetkellä kunnon tukkimetsät ovat harvassa. Niin on myös tukin kasvatukseen tähtäävä metsän kasvatus.

    Ylimenokauden jäljiltä metsät ovat tasarakenteisia ja tällä hetkellä on lähdettävä ikäänkuin takamatkalta. Se ei kuitenkaan ole este jatkuvalle kasvatukselle. Uudistumiskykyisistä metsistä ja maapohjilta on mahdollista aloittaa.

    Puuki 7.4.2021, 08:27

     Mutta se on tosi mitä sanoin ja olin sen äskettäin kirjoittanutkin mutta älysin käydä poistamassa!! heko heko!!

    Joo huomasin. Se oli se juttusi, että  Tapion kirjasta lustonpaksuudet suhteessa  puuston kok. kasvuun olit tsekannut  sieltä.    Vain yksi mutta asiassa on; semmosia taulukoita ei  ole Tapion kirjassa, muuten hyvä yritys.  Hyvä että poistit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.4.2021, 08:34

    Ai sitäkö Perko tarkoitti kasvun kiihtymisellä, että lustonpaksuus pyritään pitämään puun elinkaaren ajan vakiona? Se olisikin hyvä tavoite! Jos siihen pääsee latvuksia hoitamalla, tulee hyvälaatuista puuta ja puun kasvu jatkuu hyvänä lähelle päätehakkuuikää ja sen ylikin. Kävin muutama vuosi sitten kairaamassa Jyväskylässä Metsälehden jutussa olleessa jättikuusikossa noin 80-vuotiaan kymmenmottisen kuusen ja siinähän oli vielä 2-milliset lustot.

    Jovain 7.4.2021, 09:00

    Hyvin on jäänyt 60 luvulta mieleen tukin leimaus. Se oli roikinaa, kuitupuuhun lyötiin yksi leima ja tukkipuuhun kaksi leimaa ja kirveen hamara puolella ruunu päähän. Samoin juuren niskaan. Ei epäilystäkään, roikina kuului naapuriin ja usein naapurikylän puolelle.

    Ei niitä metsiä enää ole ja kunnon tukkimetsät ovat harvassa. Kysymykseen oliko jaksollista vai jatkuvaa, tuskin kannattaa ottaa kantaa. Siihen aikaan leimattiin molempia samasta metsästä. Tuumattiin, että pistää rahan äänellä. Voi olla vielä tänäkin päivänä, mutta harvassa.

    R.Ranta 7.4.2021, 10:01

    No vielä kerran, jos vaikka Ranellekin menisi jakeluun.

    En ole vaatinut keneltäkään yhtään mitään, en laskemista tai mitään muutakaan. Kukin saa hoitaa metsiään juuri kuten haluaa ja hyvä niin.

    Olen vain todennut mitä on puuntuotos ja mitä on kannattavuus. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään, koska ne ovat eri asioita. Olen kirjoittanut myös siitä, kuinka nämä asiat alkoivat muuttua parikymmentä vuotta sitten ja kuinka lainsäädännöstä lähtien nämä kaksi asiaa oli sekoitettu keskenään. Kuten Glakin tuolla edellä kirjoitti, minäkin olen hyvin tyytyväinen, että tämä prosessi johti lainsäädännössäkin asian perusteelliseen korjaamiseen.

    Jos jotakin olen täällä yrittänyt sanoa, niin se on ennen muuta kohdistunut näiden kahden käsitteen oikein ymmärtämiseen.

    …

    Perko 7.4.2021, 10:20

    Pioneeri-paketti rokkaa jälleen,  hätä on pois pyyhitty ei ystävä hylännyt.   Olen  täällä arvotetuksi uudelleen moneen suuntaan, mutta en silti  tunne osaamistani  uhatuksi.

    Tekniikan maailmassa ( ei se lehti)  on laaja järjestelmä joihin nuo monet  ohjeistukset metsästä (”puunhoito”) kuuluu.  Hallintojärjestelmä ja vastuu on siististi sanoen piiloutunut.  Hallinto kuvittelee tietävänsä kuinka tekniikka palkitsee heille himonsa, mutta sekin on harha.  Näin tämä harmittavasti on.

    Puukauppaa aina hyvällä hinnalla!   siinähän  se on jotta teksti säilyy aiheessa.   RR , Just’ noin!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.4.2021, 10:22

    Kaksi asiaa kannattaa muistaa.

    Jaksolliseen kasvatukseen liittyen: luonto ei tee aukkoihin puhtaita kuusikoita. Aukot uudistuvat luonnossa valopuille, joiden sekaan kuusikin kyllä tunkee heti, kuten taimikonhoitoa tehneet hyvin tietävät. Luontainen aukkometsän olomuoto on sekametsä.

    Jatkuvaan kasvatukseen liittyen: luonto ei tee nuorissa metsissä yläharvennuksia. Nuori metsä harvenee alhaalta päin, ja vasta erittäin vanhoissa metsissä nähdään edellisen puusukupolven puuyksilöiden kuolemisia. Tuoreissa sekametsissä kuusen uudistuminen sekametsän alle on luontainen kehityskulku, jota voidaan edistää yläharvennusten tai poimintahakkuiden avulla, mutta luonto itse ei niitä puita vielä hakkaisi pois.

    Puuki 7.4.2021, 11:05

    Vaadit sinä RR aiemmin, että ei muuten kuin vain ja ainoastaan NNA-laskelmilla  saisi metsänkasvatuksen kannattavuutta arvioida.  Hyvä jos olet muuttanut nyt mielesi, sillä lailla se kehitys kehittyy.  Korkoakorolle laskeminen kun antaa saman lopputuloksen (eri numeroilla kuitenkin) kuin diskonttaaminen NNA:ja laskettaessa.    Ja joku voi laskea kassavirta periaatteellakin.

    Sekametsiä pitäisi suosia kun korjuukelit on mitä on ja ilmasto muuttuu.  Jk:n suosiminen kangasmailla vähentää lehtipuun osuutta. Voi ja saa sitä toki silti tehdä kunhan ei sitä mallia ala toisille tuputtamaan mm. muka paremman hiilinielun syntymisen, aina paremman tal. tuloksen tai   monimuotoisuuden lisääntymisen varjolla.

     

    Metsuri motokuski 7.4.2021, 11:06

    Eli luonnon monimuotoisuuden kannalta jaksottainen on parempi kunhan taimikot hoidetaan oikein sekapuustoisena. Istutetaan vähemmän taimia ja annetaan lehtipuustolle tilaa kasvaa.  Tapion ohjeita tulee muuttaa.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 10,637)
1 2 3 … 54 55 56 … 1 062 1 063 1 064