› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,501 - 5,510 (kaikkiaan 14,991)
1 2 3 … 550 551 552 … 1 498 1 499 1 500

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 1.8.2022, 18:07

    >niin kohta on avohakkuukielto valmis

    Minua ei haittaisi tämäkään. Hakkuu tehtäisiin niin alhaiseen puustoon kuin mahdollista ja itse hakisin lopuista pois mitä katsoisin parhaaksi. Kuka sen estäisi? Kuka sitä valvoisi? Naapurit? Viranomaiset eivät pysty.

    Toimiva vaihtoehto olisi myös jättää sinne tänne ”lain vaatima” määrä yksittäisiä kuusia. Ne voisi hakea tuulenkaatoina seuraavana talvena. Tappiota toki hieman tulisi, mutta… niin tulisi jk:ssakin pahat tappiot monessa siihen huonosti sopivassa kohteessa.

    kim1 1.8.2022, 19:55

    Mehtäukko: Sitten kun ne lahot ja kuivat puut laitetaan hakkurin läpi..( jos joku huolii ne puut)..,voi ne metsän uudistamis kulut tuntuakin korkeilta..,heh

    mehtäukko 1.8.2022, 20:14

    Kyllä niin. Tämä keskustelu ei ole edelleenkään vakuuttanut Joovainin ja Perkon telkkuamista huolimatta piiruakaan jk:n kannalle.

    Ainoastaan ne kohteet, joihin pääsee vain  köysien avulla, olkoot niitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.8.2022, 07:12

    Leirit kaivautuneet vain entistä tiukemmin poteroihinsa. Se kuitenkin keskustelun aikana selvisi että jaksollinen kasvatus voi olla tutkitusti myös taloudellisesti kilpailukykyinen, jos käytetään realismia ohjenuorana eli oikean suuntaisia laskennan lähtöarvoja ja huomioidaan riskit.

    Suomen Luontopaneeli päätyi samaan tulokseen. Taloustuloksen ennustaminen on hankalaa ja jiikoo voi olla kannattavaa.

    Jos otetaan päätöksentekoon mukaan vielä omistajan mieltymykset, päästään hänen kannaltaan parempaan lopputulokseen. Jos otetaan huomioon vielä laajemmin myös ulkoisvaikutukset mm. turvemaan hiilivarastoon, vesistöön, lajistolle ja maisemalle tulee jiikoolla käsiteltävää pinta-alaa lisää.

    suorittava porras suorittava porras 2.8.2022, 07:48

    En innostuisi jk:sta turvemailla. Halutaanko tuulikaatoja lisää ja niistä seuraavia pakollisia avohakkuita? Taloutta ei näin toimien ainakaan kohenneta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.8.2022, 08:30

    Tuulenkaatojen riski ei ymmärtääkseni ole turvemaalla suurempi koska puiden juuristot ovat siinä laajat jo lähtökohtaisesti. Mutta metsätuhojen riskejä on, varsinkin alkuvaiheessa taimilla, myös jaksollisessa kasvatuksessa. Se riski realisoituu sitten tapauskohtaisesti itse kunkin kohdalla jos realisoituu. Lisäksi turvemaalla on vesitalouden hallinnan vaikeudet, mutta niitä voi tulla avohakkuunkin jälkeen.

    Puuki 2.8.2022, 08:43

    Jos/kun pohjaveden pinta nousee, niin lisääntyy tuulenkaatojen riski. Ne turvemaakohteet joissa korjuu tehdään jk:n menetelmällä tulisi valita melko tarkkaan, että ei tulisi vahinkoa .  Eihän se kasvihuonekaasutase edes parane, jos pohjavesi nousee ihan pintaan ja puut hukkuu vielä lisäksi.

    Perko 2.8.2022, 10:11

    Puukin  pelko  ehkä toteutuisi sitten kun se  suo on paljaaksi hakattu mutta mitkä puut kaatuisi.  En  ole varma mutta kun äskettäin toukokuussa lumien sulettua mittasin monikerroksellisen vahvankasvun suolla oli pohjavesi 40 – 60 cm syvyydessä. Suo on 80 -luvulla ojitettu syvyys ~80cm.    Varminta on välttää  puidentuhoja  pitämällä maat paljaana.  Extraa tulee eläkeläiselle  monenlaisesta aukon elvytyksestä  josta maksaa itselleen reilua palkkaa niin myös verot yhteiskunnalle tietysti,  johan on virikkeitä ja tuntuu elo onnelliselle. Maailma pelastuu!

    PS. Korjuuvaurioista selvitän lisää kunha kerkiää. Näin äkkiä arvioituna aukkoon ei ole muodostunut korjaamatonta vauriota 30 vuoteen.

    Puuki 2.8.2022, 10:46

    Ainakin ennen vanhaan ojitetuilla turvemailla   sääntö oli että puuta piti jäädä vähintään 80-100 mottia/ha pystyyn  jotta haihdutus toimii riittävästi.  Jos /kun kunnostusojitusta ei tehdä , niin puuta pitää olla yleensä sitä  enemmän pystyssä jotta turvemaa ei ala soistua .      Siksi pitää osata valita ne jk:een sopivat kohteet eikä luulla jotain muuta.

    Selvä asia on useimmille, että liian märillä kasvupaikoilla ei puut enää kasva kunnolla.  No ne voidaan sitten kokeilujakson jälkeen tietysti ennallistaa soiksi, tai itsestäänhän se ennallistuminen tapahtuu.   Mutta sillä hommalla ei ole enää puun kasvatuksen kanssa juuri mitään tekemistä.

    Timppa 2.8.2022, 11:02

    En innostuisi jk:sta turvemailla. Halutaanko tuulikaatoja lisää ja niistä seuraavia pakollisia avohakkuita? Taloutta ei näin toimien ainakaan kohenneta.

    Yksi kokemus on, että nurin meni suurimpia puita heti suon poimintahakkuun jälkeen.  Toinen, että uudistushakatulla hyvin ohutturpeisella suolla jättöpuut ovat pysyneet pystyssä ainakin 3 vuotta.

    Pari suokuviota tullaan tuon kaatumisriskin vuoksi uudistushakkaamaan.

Esillä 10 vastausta, 5,501 - 5,510 (kaikkiaan 14,991)
1 2 3 … 550 551 552 … 1 498 1 499 1 500