Timppa hyviä pähkäilyjä, kyllä jo 50-60 luvulla panostettiin voimakkaasti jaksottaiseen metsänhoitoon. Metsänhoidossa siihen aikaan oli kuitenkin huomattavia eroja. Toinen vesistö ja sen vaikutusalueella olevat tehtaat, sahat ja puuterminaalit, antoivat metsänhoidolle erilaisia lähtökohtia. Metsänhoitoon oli panostettu jo pitemmän aikaa ja panostetaan edelleen, ei kuitenkaan harsintaan, jota sitten rajoitettiin.

Tuo maailman tihein metsäautotieverkosto palvelee kaikenlaista metsänhoitoa. Tiet ja metsänviljely eivät voi millään tavalla olla rajotteina peitteiselle metsänhoidolle, jota menestyksellä on toteutettu jo viime vuosisadan alkupuolella.

Viime vuosisadan alkupuolelta on olemassa vanhoja kuvia sen ajan harsintametsistä. Jätemetsiksi niitä voi hyvällä syyllä sanoa.   Vanhoja kuusikoita harsittu ja tähteelle jäänyt yleensä huonoimmat kuusipuut.  Ne pysyy pystyssä harvoin .     Samantyylisiä kuusikoita oli esim. 80-luvulla Savonmaalla, kun käytiin siellä tutustumassa kuusikkoon tehtyyn ”siemenpuu”hakkuualueeseen. Kuusia harvassa asennossa savikolla ja osa jo kaatunut, osa kallellaan ja joku kuusi vielä pystyssäkin.

Kuusikoiden /sekapuustojen suojuspuuhakkuita tehtiin aiemmin jonkin verran 2-vaiheisina . Se on  tasaikäistä luont. uudistamista.  Hommasta luovuttiin silloin  , kun lopputulokset on olleet enemmän tai vähemmän epävarmoja.   Jo silloin selvisi, että onnistumiseen vaaditaan alikasvostaimien olemassa olo jo ennen varsinaista sp-hakkuuta.   Nyt uskotellaan joidenkin pöydän ääressä suunnittelijoiden toimesta, että jk onnistuu sitä paremmin , kun vain metsä hakataan tarpeeksi harvaksi.  Bullshittiä se on . Samat luonnonlait toimii edelleen eikä taimettumista tapahdu tarpeeksi kuin poikeustapauksessa ellei taimia ole jo valmiina alikasvoksena.    Joissain tapauksissa ,  aik. maanmuokkauksen teon ansiosta, käyttökelpoista alikasvosta on riittävästi valittavaksi asti .

Ennen aikaan Mhy:n ”neuvojan” toimialueen rajan sai tarkistaa pitäjän rajasta. On vain hyväksi, että kuusen luontaista uudistamista ei edistetä. Sitä tehdään kohtuuttomasti muutenkin. Hirviongelma on pakottanut kohtuuttomasti viljelemään kuusta ja eihän uuden metsälain suositukset tee sitä helpommaksi.

Ne harsintajulkilausuman tyypit esittivät silloin 1948, että kuusikot uudistettaisiin suojuspuuhakkuulla ja männiköt siemenpuuhakkuilla.  Muuhunhan ei olisi ollut resursseja.  Hämmästyttävän nopeasti sitten siirryttiin metsänviljelyyn. jonka edut tunnettiin ja jota oli jossain mitassa harjoitettu ja ainakin 1900-luvun alusta.

Joskus kyselin kuusen suojuspuuhakkuusta, kun oli vaikea uudistettava kohde.  Kaksi faktaa selvisi.  Hidas ja onnistuu vain, jos on jo taimiainesta.  Tästähän on moneen kertaan kirjoitettu.  Meillä ei ollut.  Tuo kohde tehtiin aukoksi ja kuuset istutettiin muokkaamattomaan maahan.  Kasvavat hyvin.

Meillä on  n 10 ha viljelykoivikoita.  Vanhin n 5o-vuotias.  Yhdenkään alla ei kasvatuskelpoista kuusikkoa.  Se kuusen kasvu koivujen alle onnistuu joskus, joskus taas ei.