Jatkuva kasvatus käytännössä.

Istutuskuuset kasvaa rk-pituuteen n. 5 vuodessa. Jk:n taimet keskimäärin 42 vuodessa.  Siinä tulee epäjatkuvuuskohta.  Joten aikansa kutakin, ja jk:a samoin jonkin aikaa ja sitten otetaan (joku ottaa) uusiksi kunnollisella uudistamisella.     ”Kuutioiden kasvatuksesta” puhuminen on niin vanha virsi että ei kannattasi RR;nkään enää sitä käyttää.  Et ole lukenut tarpeeksi esim. tätä ketjuakaan , jos luulet että kuutioita vain pyritään kasvattamaan tasaikäisellä kasvatuksella.      Epätasavertasesti optimoiduilla vertailulaskelmilla voi olla semmonen vaikutus yleiseen mielipiteeseen, että aletaan luulla jk:n olevan ylivoimaisen hyvä menetelmä joka paikkaan ja tarpeelliset avohakkuut voidaan jopa kieltää sen perusteella, ensin on kuitenkin lobattu EU-päättäjiä asiasta em. puolitotuuksia kertomalla.

”Eri kasvupaikoilla ja eri korkokannoilla voidaan saada kolmasosa lisää tuottoa”.  Epäilemättä ihan totta tuo. Siihen ei vain tarvita edes keinoälyohjelmaa; useimmiten toteutuu ihan automaattisesti.   Paljonko sitten vaikuttaa esim. juurikääpäalueilla luont. uudistaminen kuuselle tuottoon on toinen juttu. (Metlan aikoinaan olleilla jk:n tutkimuskohteilla juurikääpää oli koealasta riippuen 8 –  >80 % kuusen luont. taimista.)

Löytyykö perkolta kuvia omista jatkuvan kasvatuksen kohteista joissa taimettumista on tapahtunut luonnostaan ? Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka kattavaa taimettuminen on ollut.  Jos taimettuminen on ollut riittävää ja hyvä laatuista niin olen valmis muuttamaan käsitystä jk:sta.

Onko AJ:llä tai muilla enemmän tutkimustietoa seuraavilla tietoa jatkuvan kasvatuksen seurantatuloksista yli puusukupolvien? Nimittäin tuntuu tämä keskustelu pyörivän jatkuvan kasvatuksen sijaan seuraavan sukupolven aikaan saamisessa eli uudistamisen välttämisessä JATKUVAN kasvatuksen sijaan. Onko jatkuvalla kasvatuksella tulevaisuutta esim. 4. puusukupolveen asti (200 – 300v. eteenpäin)?

Muistutan edelleen siitä ,että ilman jaksottaisen kasvatuksen tuomia hyötyjä olisimme edelleen kehitysmaa ja mahdollisesti vieraan vallan alla. Höpötykset jk:n paremmuudesta ovat tätä taustaa vasten aivan joutavaa jorinaa. Metsien laiminlyönti jatkuvan kasvatuksen varjolla on suora syöttö kilpailijoiden lapaan ja kuolinisku kotimaiselle metsäteollisuudelle.

Varmaa tietoa on yli 200 vuoden ajalta ainakin siitä, että aukkoihin kasvaa kunnon metsä.

Meillä on ollut useita kuviota, jotka ovat aikanaan harvennettu n 200 runkoon.   Sekaan onkin yleensä kasvanut vain n 80 kuusta ja kolmas polvi puuttuu.  Vain yksi pieni kuvio on, jossa on syntynyt kunnollinen täystiheä metsä, joka ei tietenkään uudistu enää ilman aukkoa.