Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,741 - 5,750 (kaikkiaan 6,490)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius

    >Voi se mainosmieskin joskus jossain esimerkkilaskelmassaan osua oikeaankin. 

    Voi, mutta ei tässä. Keskihinnan laskemisen tarkoitus on vain harhauttaa. Asialla olisi jotain merkitystä, jos molemmissa kasvatustavoissa myydyn puun määrä olisi kutakuinkin sama. Nyt ei ole. Taitaa ihan jokainen myöntää, että jaksollisessa tuotetaan puuta enemmän kuin jk:ssa. Ellei kaiken myydyn puun keskihinta olisi jk:ssa yhtään parempi, tässä ei olisi mitään keskusteltavaa. Nyt jaksollinen tuottaa tukin kylkiäisenä kuitupuuta, josta valmistetaan kartonkia ja jonka avulla korvataan mm. muoveja. Irvileuat puhuvat vain vessapaperista, jota eivät ehkä itse käytä.

    Tuota keskihintaharhautusta ikävämpää on kuitenkin AJ:n linkkaaman tekstin muut osat. Ensin ostetaan palsta, jossa on paljon metsään ”unohtunutta” järeää puuta. Hakataan ne pois ja harvennetaan mahdollisesti loppuja. Ihan järkevää. Poistettavien runkojen keskitilavuus on 900 litraa, mikä kertoo kohteen poikkeuksellisuudesta. Mitä tällä on tekemistä jatkuvan kasvatuksen menetelmän kanssa? Ei mitään. Proffa vaan haluaa tahallaan johtaa harhaan, vaikka omassa blogitekstissään hän itse paheksuu juuri tällaisia ihmisiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä aegolius, mainostuksessa voi olla mukana tarkoitushakuisuutta. Erkki Lähteellä ja hänen kumppaneillaan se on ollut selvimmin nähtävissä: menetelmän viat lakaistaan maton alle ja hyötyjä liioitellaan.

    Kuten kommentoin Hesariin mielipidekirjoitukseni saamaan vastineeseen ”Timoilta”: menetelmiä on vaikea verrata niin kauan kuin ei ole yksimielisyyttä lähtöarvoista. Vaikka korjuukulu per kuutiometri voisikin olla joissain tapauksissa jiikoossa alempi, on laskelmissa huomioitava myös myydyn puutavaran määrä. Luotettavia vertailulaskelmia ei voida tehdä ennen kuin aineistoa on riittävä määrä käytettävissä. Muutama Luken oikein hyväkään koealue ei riitä vielä aineistoksi.

    Käsityksemme jk-menetelmästä tarkentuu kokemuksen myötä. Pitää tehdä SWOT-analyysi: vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat (strengths, weaknesses, opportunities, threats). Tämä lähestyminen sopii mihin tahansa päätöksentekoon metsässä ja muualla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkolla on argumentointivirhe nimeltään ad hominem. Jos Perko haluat olla vakuuttava, esitä omat mittaustulokset ja laskelmat. Itse pystyn valitettavasti vain teoretisoimaan kun käytännön kokemusta ei ole.

    Puuki

    Aj:n liite Arvometsän hakkuuesimerkistä sisälsi paljon oletuksia (mm.kuvitteellinen esimerkkilaatikko kantohinnoista) eikä ollut  siis tutkimusta.

    Samoin jk-metsän ja tasaikäisen korjuuhintojen erot- käppyrä ; siinä oli se vika että ei pidä yleisesti paikkaansa.   Esim. norm. eh kertymällä 50 mottia , 2-harv. 80 ja päätehakkuu 400  tulisi korjuun mottikeskihinta n. 3 € jk-metsän korjuuta edullisemmaksi.      Varsinkin kun verrataan jotain todellista tapausta (yl. päätehakkuu vs jk) , niin erot kantohinnoissa on yleensä selvät.   Siltä pohjalta pitää alkaa laskea kannattavuusarvioita missä ollaan lähtötilanteessa.

    Lisäksi semmonen asia, että riippuu aina ostajastakin miten hinnoittelevat erilaisten korjuumenetelmien erot mo:lle ostotarjouksessaan.  Omatoiminen tienvarteen myyjä voi saada  paremman kokonaistuoton tai paremman tarjouksen joltain toiselta yhtiöltä.

    R.Ranta

    Ei kannattaisi olla kovin varma siitä, mikä on milloinkin oikea tapa. Vaikutavia tekijöitä on runsaasti ja kaiken lisäksi kyseessä vielä tuntematon tulevaisuus.

    Ongelma on vähän sama kuin klassinen ongelma kauppamatkustajalla. Mikä on lyhin reitti, kun on monta kaupunkia, jotka pitää kiertää? Jos kaupunkeja on vain kaksi, niin reittejä on yksi. Mutta jos kaupunkeja onkin kymmenen, niin, vaihtoehtoja on 300 000.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR. Ei me ollakaan varmoja, tai ainakaan aivan kaikki meistä. Mutta kun keskustellaan, kukaan keskustelua seurannut ei ainakaan ole tietämätön niistä seikoista joita päätöksenteossa pitää huomioida ja osaa lukea myös mainostekstiä kriittisesti.

    Puuki

    Melkein kaikki on epävarmaa ja väliaikasta, niinhän se on pääosin. Mutta ei se epävarmuus estä näköjään käyttämästä tutkimuksiakaan keppihevosena bisnekselle.   Ei ole estettä arvioida tutkimustuloksiakaan jotka on epävarmoja,   jos ottaa asioista selvää.

    Perko

    R. Ranta ; tuohon ongelmaan teki älyn suomalainen opiskelija.  Koodi on  googlen  seinällä aulassa nähtävissä ja edelleen käytössä.  Se jos jollain on oikea teoria vaikka se ei ole viritetty käyttöön  on myös toteutettavissa.  Esimerkiksi maailmanympäri purjehdus putoamatta pannukakun reunalta!

    Timppa

    Suutarin hommiin en ala, koska en sitä osaa.  Metsistä ja puukaupasta jotain ymmärrän.  Tänä vuonna hakatusta puusta tuli 37 % harvennuksilta ja 63 % aukoista.   Keskihinta 55 euroa/m3.   Miten sinulla Perko?

    Hakkuutapojen vertailussa ei kyllä ihmeellisiä analyysejän tarvita niin selvä ero menetelmillä on.

    Jaksollinen kasvaa paremmin, sen puista saa paremman hinnan.  Sitä voidaan kasvattaa sopivilla paikoilla sekametsänä.  Se on vähemmän altis juurikäävälle.  Vaatii vähän enemmän hoitotyötä, mikä kuittaantuu jalostetuista siemenistä saadulla hyödyllä.  Jaksollinen sopii paremmin metsäyhtiöiden toimintasysteemiin.

    Tässä siis pelkistetty analyysi, jota aivan turhaan pähkäilevät monet kallispalkkaisetn tutkijat, joista saattaisi olla enemmän hyötyä vanhusten hoidossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko, minkäs takia tarvitaan semmoinen DeepFRST tekoälyhanke jos koodi on jo olemassa?

Esillä 10 vastausta, 5,741 - 5,750 (kaikkiaan 6,490)