Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,731 - 5,740 (kaikkiaan 6,263)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Se veroilla tienaaminen jäi kesken, toivottavasti tämä menee päätökseen.

    marttitapio

    Ajatellaanpa konetyön ajankäyttöä näissä toisistaan poikkeavista hakkuutavoista. Pitäisi käytännössä olla selvä ero, eli myös korjuun yksikkökustannuksessa, vaikka minkä laskutavan mukaan.

    Markkinatilanne tietysti vaikuttaa tarjottuun yksikköhintaan, jolloin rajaukset saattavat loiventua. Mutta ihan tuon konetyön ajankäytön perusteella, yksikköhinnassa pitäisi olla selvä ero.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa kirjoituksessa on T. Pukkalan pohdintaa korjuun hinnasta. Ensiharvennuksen korkeat korjuukulut ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisesti korkeampi korjatun puun keskijäreys ja korkeampi tukkiosuus tasaavat korjuukuluja mallien välillä.

    http://www.arvometsa.fi/toinen-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

    aegolius

    Teet AJ tuossa nyt ison virheen. Luet mainosta, unohdat kriittisyyden ja myös sen kuinka kova vastapeluri siinä on. Fakta on se, että poimintahakkuussa tukkipuut myydään kymmenisen prosenttia halvemmalla kuin avohakkuussa. Pukkala haluaa harhauttaa ja hämmentää lukijaa laskemalla puulle ”keskihinnan” ja mainitsemalla myös ensiharvennuksen, joka ei liity tuohon asiaan mitenkään. Tuo keskihinta on täysi vedätys, kun kyseessä on hänen tätä mainostekstiä varten valitsema kohde, jossa on (metsään unohtuneita) yli kuution kokoisia tukkirunkoja. Eivät ne liity jatkuvaan kasvatukseen mitenkään, mutta juuri näin käytettynä hieman valistuneempikin lukija alkaa epäröidä. Taitavaa ja harkittua toimintaa.

    suorittava porras suorittava porras

    ’Jatkuvan ” puiden korjuussa koneen tuotos jää helposti jopa kolmasosaan aukkoon verrattuna ,joten sama yksikköhinta aukkopuulle ja jk viritelmille on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.  Riittävän tehokkaan hakkuukoneen saaminen jk savotalle juuri oikeaan aikaa ,jos ollenkaan , on onnenkauppaa. Kelirikkoaikaan tai muuten hiljaisina aikoina saattavat ehtiä. Tämä on tilanne ammattilaisten kohdalla. Harrastelijoita voi hyväälä tuurilla saada muuhunkin aikaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Edellä kahdessa kommentissa jatkuvan kasvatuksen korjuun hinta uudishakkuuseen verraten tuotu hyvin esiin. Jostain korkeampi korjuu kulunki on pois, eiköhän se ole kantohinnasta.

    marttitapio

    Ilman taulukointia mennäänpä näin.

    Kuusikkoni ensiharvennus 40-60 m3/ha. Toinen harvennus 80-100 m3/ha. Päätehakkuu 300-400 m3/ha.

    Nämä ovat kuusikoissani toteutuneita saantoja. Tallessani saattaapi vielä olla taulukoita korjuun yksikkökustannuksista taannoiselta ajalta, mutta edelleen vertailukelpoisia, mistä pystyisi johdattelemaan kertyvät kulut koko kierrolle. Näistä tuo ensimmäinen harvennus nostaa kokonaisuuden kustannusta, mutta tuo kakkosharvennus on jo kilpailukykyinen korjuukuluissa jk vastaavaan toteutumaan. Eli n. 50 mottinen rasittaa korjuun keskikertymää. Minkä taas päätehakkuun useampisatainen saanto korvaa monin verroin nämä aiemmat, pienemmät kertymät, niin korjuukulussa, kuin yksikköhinnassa verrokkina jk.

    Nämä on omissa metsissäni toteutuneita, toki eri kuvioilla, mutta vertailukelpoisina n. 60 vuoden kiertoajalla.

    Pirkanmaalaiset, tai yleensä eteläsuomalaisissa kuusikoissa on huomioitava ikääntyvän kuusikon laho prosentin vaikutus tulokseen. Sehän kohdistuu enimmäkseen tukkiosuuteen. Eikä tuo jk menetelmä ainakaan vähennä sitä. Lisäksi tuo teollisuuden ympärivuotinen puuntarve, tasaisina virtoina jalostukseen, on yksi, eikä vähäisin vaikuttaja, laskee Pukkala sitten miten päin hyvänsä uskomuksiaan. Heh!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voi se mainosmieskin joskus jossain esimerkkilaskelmassaan osua oikeaankin. Ainakin ensimmäisessä jk-hakkuussa järeys voi olla korkea. Miten homma jatkuu siitä eteenpäin se on eri juttu. Harvennetaan jiikoossa välillä kuitukokoistakin metsää.

    Timppa

    Sen ”mainosmiehen” metsästä häviää ensimmäisessä harvennuksessa parhaat puut alehintaan.  Sitten kasvu tökkää kuten tuo Berzan esimerkki kertoo.

    Metsän kasvu saattaa vaihdella hakkuun jälkeen hyvin voimakkaasti.  Harvennusreaktio auttaa, mutta toisaalta kuusikon kuivuminen saattaa muuttaa suunnan päinvastaiseksi.  Kaikki teoreettiset laskelmat ovat erittäin epävarmoja

    Puuki

    Omassa viime kerran korjuussa oli jk:n metsän poistuman puiden keskijäreys n. 230 l, ylispuuhakkuun n. 280 l, ja ero yksikköhinnassa 5 €.   Korjuuaika sama, jk- alue suurempi pinta-alaltaan kuin yläharvennuskohde (joka oli yläharvennuksen ja ylispuun poiston rajamailla). Päätehakkuulla vastaavilla  leimikkotekijöillä ero kasvaisi vielä n. 3 € motilta ylöspäin.  Eli + 8 €/motti ero korjuussa ja jäävän puuston kantohinta-arvo on erotus lähtötilanteessa (- uudistuskulut + th:n hintaero).    Jokainen esimerkkikohde on tietysti erilainen ja voi poiketa jostain toisesta paljonkin.

Esillä 10 vastausta, 5,731 - 5,740 (kaikkiaan 6,263)