Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,771 - 5,780 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    Kenen kanssa nyt jankkaat tuosta RR? Et haluaisi vastata viimein kysymykseeni? Mulle sopii, jos et vastaa, mutta pyydän ettet sitten enää koskaan kritisoi sitä, kun kritisoin Pukkalan harhaanjohtamisia blogiteksteissään ja lehtijutuissaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR osta MetsäDeo apteekista, haisee eukalyptusöljylle. Lupaa karkottaa hirvikärpäset, en ole kokeillut tehoa metsässä, mutta tuoksu on oikein miellyttävä.

    Turha laskea kovin pitkälle etiäpäin minkään omaisuuden tuottoja koska mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään sitä epävarmempia ovat luvut joilla lasketaan. Aivan varma on vain nykyhetki. Huomenna ehkä vielä herätään mutta ei sekään ole enää ihan varmaa.

    Puuki

    Mitenkäs semmonen tilanne menisi RR;n mielestä, jos suurempi laskennallinen nykyarvo isolla %:lla  tuokin huonomman kiertoajan kannattavuuden euroissa kuin  pienemmällä %:lla laskettu ?  Vrt . siihen kun esim. ei tehdä yhtään mitään mh:a  ja saadaan huonosti tuottava harveikko aikaan.    Entäs miten vaikuttaa vertailuissa NNA:oon ja laskennalliseen kannattavuuteen, kun tehdäänkin th:a ja raivauksia myös jk:n metsään ja tasaikäiseen tehdään alaharvennuksen lisäksi 1-2 yläharvennusta ?

    AJ.  Niinpä, se on parempi laskea lyhyemmän ajan kannattavuutta (jos halutaan yl.laskea) kuin pitkän vieläkin epävarmemman ajan koko kiertoajalle, puhumattakaan paljaan maan arvojen laskemista jatkuvien samoina toistuvien kiertoaikojen summafunktiona . Ei niin mitään järkeä yksittäisen mo:n kannalta katsottuna.    Järkevämpää on esim. laskea kunkin tapauksen lyhemmän ajan kehitystä korjuusta eteenpäin prolongaamalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukilla hyvä kysymys: onko euroilla väliä vai vain prosenteilla … no ei siitä jiikoo-harveikosta tule oikein kumpiakaan jos huonosti käy.

    aegoliuksen kysymystä en enää muista ehkä RR muistaa?

    R.Ranta R.Ranta

    Minä en aegolius oikein tiedä mihin nyt pitäisi vastata. Kaikkea Pukkalan ajatuksia ja sanomisia  en yksityiskohtaisesti tunne, enkä tarkemmin Arvometsääkään ja sen toimia. Pukkalan tässä joku aika pitämän esityksen jk:n seminaarissa olen pariin kolmeen kertaan suht. tarkkaavaisesti kuunnellut, enkä löydä siitä mitään sellaista, josta pelihousut pitäisi repiä. Päin vastoin, aivan järkeen käypiä ajatuksia.

    Minä en kirjoittamiseen keneltäkään aegolius lupaa kysy. Metsälehti saa siivota pois, jos niin katsoo haluamallaan tavalla.

     

     

    Gla Gla

    Visakallo: ”On saatu puukauppojen tukkiprosentit ylös, ja kaupantekijäisinä vielä  tasainen kassavirtakin.”

    Miten kehitysluokkajakauma vaikuttaa tukkiprosenttiin?

     

    Gla Gla

    Timppa: ”Tuo korkeasta tukkiprosentista puhuminen on  jatkuvaa kasvatusta markkinoivien hämäystä.  Ensiksikin se ei ole niin korkea, kuin jaksollisen metsässä.  Toisekseen niitä tukkipuita on vähemmän ja siis pienempiä. ”

    On tosiaan hyvä tunnistaa termit ja niiden merkitys. Ehkä suhteellisen arvokasvun kautta laskien tukkiprosentilla voi olla merkitystä. Silloin ehkä verrataan kahta saman tyyppistä metsää, en tiedä. Raha tulee kuitenkin tukin + kuidun kokonaismäärästä, eikä siinä tukkiprosentti ole kiinnostavin tunnusluku.

     

    Gla Gla

    Reima: ”Enkä mietenkään voi allekirjoittaa tahallisesta harhaanjohtamisesta, vaan juuri päinvastoin. Silloisten harhaanjohtavien vallitsevien väitteiden paljastamista ja oikomista.”

    Sinun pitäisi jo päästää irti menneistä ja keskittyä nykyaikaan. Kyllästymiseen saakka olen jankuttanut siitä, miten lähtöarvot ratkaisee. Tämä ei sinua kiinnosta, kun jk-profeetta lyö luvut pöytään. Tärkeintä tuntuu olevan vastareaktio oikeuden päätökselle, jossa koit vääryyttä. Se menee luonnonlakienkin yläpuolelle.

    Onneksi itse olen kiinnostunut metsätaloudesta aikana, jolloin kaikessa kirjallisuudessa kannattavuutta laskettiin kuten nykyäänkin. Ei ole kivirekeä vedettävänä.

    ”Tuollaiseet väitteet puskista ovat todella härskejä ja loukkaavia.”

    Luehan yksikin Lähteen jk-kirja, niin ymmärrät muiden suhtautumista kommentteihisi paremmin.

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”Joku optimaalinen kuviojakautuma ei mitenkään vaikuta tähän nykyarvoon muuten, kuin mahd. em. käsittelykuvioiden koko.”

    Jos ajattelet R.Ranta asiaa hieman syvällisemmin, juuri optimaalinen kuviojakautuma on se, mikä kestävimmin vaikuttaa ja parantaa metsäomaisuuden nykyarvoa.

    Visakallo Visakallo

    Gla: ”Miten kehitysluokkajakauma vaikuttaa tukkiprosenttiin?”

    Se vaikuttaa metsäomaisuuden hallinnan suunnitelmallisuuden kautta. Jos kehitysluokkajakautuma on saatu optimaaliseksi, silloin metsässä tehdään melko tasaiseen tahtiin hoitotyöt, harvennushakkuut ja päätehakkuut. Tasainen kassavirta mahdollistaa päätehakkuukohteiden kasvattamisen riittävän järeiksi. Näillä em. toimilla saavutetaan paras mahdollinen kiertoaikainen tukkiprosentti. On toki selvää, ettei tähän ihannetilanteeseen voi aina päästä, mutta useinmiten sitä kohti kannattaa pyrkiä. Metsänomistajalle voi elämässään tulla eteen sellaisia tilanteita, että kehitysluokkajakautumatavoitteet on sivuutetattava, mutta se ei muuta näitä yleisiä asiaperusteita.

Esillä 10 vastausta, 5,771 - 5,780 (kaikkiaan 14,403)