Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 10,637 total)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Jovain: ”Hyvin näyttää kahden jk kuvion kokemus ja 30-60 vuoden kuitumetsän arvokasvu riittävän vertailussa.”

    Jovainin ajatusten perässä ei tahdo oikein pysyä. Mitä tuo ”30-60 vuoden kuitumetsä” tarkoittaa? Eihän puulajille sopivalla maapohjalla ajallaan hoidettu ja ensiharvennettu metsä voi olla 30 ikävuoden jälkeen kuitumetsää. Toki niin huonoja pohjia löytyy, mutta eihän niitä voi metsätalousmaina pitää. Ovat lähinnä metsästykseen ja suojeluun sopivia.

    Puuki

    Perkolla on ongelmia luetun ymmärtämisessä. ”Kesähakkuut ja hakkuut hankalissa olosuhteissa esim. kovalla pakkasella”  tarkoittaa selvästi kahta eri ajankohtaa.

    Jovain

    Visakallo on onnellisessa asemassa Kuningaskunnassa, mutta mitä se on sitten 500 km tai 1000 km päästä. Standardi on vaarallinen ilmaisu muutenkin, sillä elämää on muutakin, ei vaan työnjohtokorvaus. Ei ole vastikkeellista metsätalous. Vaihtoehtoja löytyy mm. metsänhoidosta, puukaupasta ja verotuksesta. Sen osoittaa myös tämä keskustelu. Keskustelijoista 99.9 % alkaa olla samaa mieltä ja aletaan uskomaan satuihin.

    Puuki

    Jos Jovain viittasit minuun 2:n  jk kuvion kokemuksella (- mitämuutasitten loppuhöpötys lieneekään tarkottanut?), niin voin keroa että on aika paljon muutakin kokemusta ja opiskelua olen saanut tehdä ko. asiasta. Yli 30 vuotta sitten kiinnostuin ensikerran nk. ”uudesta” metsänkasvatusmenetelmästä , kun E. Lähde luennoi innossaan siitä ( Ihan hyvä luennoitsijana  muuten ) .

    Satuihin ei kannata uskoa vaikka joku korkeasti koulutettu professori niitä kertoilisi.  ”Ottakaa itse selvää”,  niinhän se eräs  toinen Arvometsän omistajakin kehotti esitelmänsä lopuksi. Hyvä neuvo.

    Jovain

    Nykyinen metsälaki sallii esim. aloituksen mukaisen metsän hävityksen. Vielä 60-luvulla leimattiin ”vanhan metsälain” aikana harsintajulkilausuman jälkeistä hyväksyttävää harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta.

    On se siellä olemassa, mutta nykyiset sukupolvet ja uudessa metsälaissakaan ei oikein ole käsitystä mitä se on.

    Niin se on kuin Puuki sanoo: Kannattaa opiskella ja hankkia kokemusta uudesta metsänkasvatusmenetelmästä. Sieltä se tulee ja nähdään sitten missä laajuudessa on toteutumassa ja on tarpeen.

    Gla

    Minä luen parhaillani sata vuotta vanhaa metsäkirjaa. Kun alan ammattilaiset eivät ole näitä oppeja sadan vuoden tutkimustyöstä huolimatta kumonneet ja kun omat havainnot metsissä liikkuessani vastaa tätä käsitystä, kannattaa toki lukea, mutta ennen kaikkea säilyttää lähdekritiikki. Pyörän uudestaan keksijöitä on historia pullollaan, mutta yleensä tulos on ollut neliskanttinen.

    Kuten Visakallo totesi, koskaan ei ole ollut liikkeellä niin paljon huuhaata kuin nyt, vaikka tietoa on enemmän kuin koskaan. Lukemalla oppii tuntemaan vaihtoehtoisen totuuden levittäjien ajatusmaailmaa. Se ei mene hukkaan. Valitettavasti.

     

     

     

    Puuki

    ”Sieltä se tulee” ja menee kunhan pääosa mo:sta ehkä ensin kokeilee ja toteaa sitten myöhemmin viimeistään suurelta osin satuiluksi kuluttoman metsänkasvatusopin.

    Gla

    Taas kilahti tiedotetta sähköpostiin.

    Otsikko: Jatkuvapeitteinen kasvatus taloudellisesti kannattavaa korpikuusikoissa

    Teksti: Lähtötilaltaan varttuneen korpikuusikon jatkuvapeitteinen kasvatus voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin jaksollinen kasvatus.”

    Menetelmä: ”Metsikön puiden kasvua ja kasvatusvaihtoehtoja simuloitiin EFIMOD-prosessimallilla, jonka testattiin tuottavan harvennettujen korpikuusikoiden mitatun kehityksen mukaisia kasvuennusteita. Simuloinneissa vaihdeltiin poimintahakkuiden aikaväliä ja voimakkuutta siten, että erilaisia jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoja oli yhteensä 28. Näin saatiin kattava kuva siitä, miten erilaiset poimintahakkuukäsittelyt vaikuttavat metsänkasvatuksen kannattavuuteen suometsissä. Vertailukohdaksi simulointiin metsänhoitosuosituksien mukainen jaksollisen kasvatuksen vaihtoehto.”

    28 vastaan 1?

    Selitys: ”Toteutetuissa simuloinneissa jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuus oli parempi kuin jaksollisen kasvatuksen. Tulos johtui pitkälti siitä, että jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa ei muodostunut metsänhoitokustannuksia, koska uudistuminen tapahtui luontaisesti ja maata ei tarvinnut muokata eikä taimikkoa harventaa, toisin kuin jaksollisessa kasvatuksessa. ”

    Muistakaa tämä. Ei tarvitse raivata yms. hoitaa. Näillä malleilla kannattavuus toteutuu. Minulla, silloin kun luontaista taimettumista ylipäätään tapahtuu, luontaiset taimet eivät ole osanneet asettua sopiviin paikkoihin. Suurin osa pitää raivata pois. Varmaan jotain vikaa maaperässä tai puuston geeneissä.

    Pitääkö jonkun mielestä tällainen tutkimus ottaa vakavasti ja velkaantuva yhteiskuntako sitä rahoittaa?

    Muuta kiinnostavaa: ”Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kunnostusojitusten tarvetta. Laskelmien mukaan kunnostusojituksia ei tarvita jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa, kun suometsään jätetään riittävästi puustoa, joka haihdunnallaan ylläpitää kasvupaikan kuivatusta. Puuston pohjapinta-alan tulisi olla yli 8 neliömetriä hehtaarilla. Tällöin veden pinta pysyy maaperässä puuston haihdunnan myötä suotuisalla tasolla eikä nouse puuston kasvua haittaavalle korkeudelle eli veden pinta pysyy kasvukauden jälkipuoliskolla yli 35 senttimetrin syvyydessä maanpinnan tasosta.”

    Ennallistamiskohteissa tukitaan ojat, jotta suoluonto palautuisi ennalleen. Mahtaako myös puustoisissa kohteissa tapahtua näin, kun 8 m2 kuivattaa maaperän.

     

    A.Jalkanen

    Joopa joo. Myös hiilitase saadaan näyttämään oikein hyvältä kun laitetaan mallin parametrit kohdalleen. Viittaan tällä viimeisimpään kommenttiini Metsien hiilinielu -ketjussa.

    Perko

    Siinä ei ole uutta jos kamppaillaan keksintöä tai kehruukoneita vastaan.  Parhaimmissa keksinnöissä on ollut yksi tai muutama henkilö sitä tekemässä.  Faraday keksi sähkön. Siitä nyt led-valot, aivosähkötutkimukset, tietokone , internet ja sähköiset laitteet, lamauttimet ja  kulkuneuvot. Penisilliini ja rokotukset, pastörointi, verensiirto ja WC vedellä.  Heinän kuivatus salli ihmisen asettua paikalleen ja lyhentää virkatietä pyydyksillä.  Oivallus, ( -1  irrationaaliluku) on mahdollistanut senkin, että on käyty kuussa ja mönkkärit laskeutuu Marsiin.  Sitä ei ole keksitty SDP- eikä Persujen- muunkaan puolueeen kokouksessa.

    Jos täällä tuomitaan tietämys jostakin asiasta 95:5 suhteella niin siinä  on muille ymmärtämätön tietoa melko varmasti 5:100 osalla.

     

     

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 10,637 total)