› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 10,637 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021 at 16:53

    Tagged: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Creator
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 22.2.2021 at 10:58

    Perko on ehkä riittävän viisas ihminen vastaamaan jo täällä aikaisemminkin esitettyyn kysymykseen:  Miksi aikana, jolloin suomalaisten koulutustaso on korkeampi kuin koskaan, ja tietoa sekä kokemusta on helpommin kaikkien käytettävissä kuin koskaan, kirjoitetaan ja puhutaan aivan hölmöjä? Monesti tuntuu, että viisikymmentä vuotta sitten mökin mummot olivat monissa asioissa paljon viisaampia kuin nykyajan korkeasti koulutetut, hienon tittelin omaavat ihmiset.

    arto 22.2.2021 at 11:10

    Ehkä se mökin mummo oli ja eli lähellä luontoa ja teki havaintoja. Nyky tutkijat istuvat kaupungissa tietokoneella tekevät päätöksiä havaintojen perustella lukemalla. Joskus opittujen ( koulu) ohjeiden mukaan.

    Metsänmies 22.2.2021 at 11:18

    Tuohon Visakallon toteamaan kysymykseen voi vastata vain, että tämänpäivän korkeasti koulutetuilta puuttuu usein täysin ”maalaisjärki”. Teoria on varmastikin hallinnassa, mutta ei ole käytännön kokemusta.

    Perko 22.2.2021 at 11:22

    Mie lainaan Annelia, en ole lausuntojen antaja.

    Toisaalta ” ehkä”, en tunne tuota hölmöä.   Miun kirjoitukseni karkaavat haihattelulle kun jonkun oivallus  kirvoittaa vapaaseen ilmaisuun. Ne Te havaitsette hetimmiten kevennykseksi enkä niillä halua kiusata ketään.    Sekin on ehkä selitys johonkin tapaukseen kun kirjoittajille ei ole karsintaa tänne voi purkaa ajatuksen virtaansa.  Ehkä ne varmennetut tieteelliset julkaisut vielä pitää lukea muista julkaisuista, niin ajattelin.  Kiitti kehusta  ja kysymyksestäsi , heh heh!

    Lisäys !!  Mummostani se ( oli käynyt kiertokoulun) , hän oli aikanaan eniten kylässä lukeneita ja omisti kirjoja kasapäin.  Äitini teki keksintöjä ja sovelluksia päivittäin.  Luulen mitä tiukempi pula-aika niin hän kesi jatkuvasti, toteutti päivittäistä varmistettua tiedettä.   Hän myös  luki paljon, viimeisinävuosina tietokoneelta.

    Gla 22.2.2021 at 11:24

    Toinen selittävä tekijä on se, että mökin mummolla ei ole intressiä ohjata ihmisten mielipiteitä. Asiat ovat niin kuin ovat.

    Itä-Suomen yliopistossa vaikuttavalla professorilla, ympäristöjärjestöillä yms. tahoilla on omat intressinsä, joita palvelemaan voi valjastaa tieteellistä tutkimusta.

    Sama pätee talousajatteluun. Ekonomi näkee velanotossa sellaisia asioita, joita mökin mummo voi vain kauhistella. Tämän kehityksen seurauksena Suomellakin on huikea määrä velkaa, jonka selittämisessä talouden kannalta positiiviseksi jutuksi alkaa olla teoreettisimmillakin ekonomeilla vaikeuksia.

    Berza, jokin Luken tms. sähköpostikirje minulle tulee. Varman löytyy Luken sivuilta, jonka jakelulistaan voi kuka tahansa liittyä. Yleensä samat asiat tulee pienellä viiveellä tiivistettynä myös Metsälehden uutisiin.

     

    Puuki 22.2.2021 at 11:58

    Ihan uusi simulointi ponnahti just omasta päästä : Kun se varttunut korpikuusikko uudistuu tutkitusti hyvin luontaisestikin, niin kannattavuus pomppaa pykälän ylemmäs, jos tehdäänkin esim.  luont. uudistamiseen tähtäävä kaistalehakkuu.  Hakkuutulon yksikköhinta (leimikon kantohinta/motti) ja hakkuupoistuma on suurempi kuin jk:n harsinnassa joka ei muutenkaan sovi oikein hyvin korpikuusikkoon ellei välttämättä haluta korjata puita 2 kertaan. Ensin suurin osa ja toisen kerran tuulenkaadot.   Puustoa ei jätetäkään sitä n. 60-70 mottia / ha heilumaan tuulessa vaan korjataan kerralla ja saadulla lisätulolla voidaan mm. tarvittaessa hankkia jokunen lisätaimi, tehdä maanmuokkaustakin , ja taimikonhoito myös.   Saa toki tehdä jk:n harvennuksenkin yleensä jo sulkeutuneeseen varttuneeseen kuusikkoon , jos kellä on lompsassa siihen varaa ja/tai muuten huvittaa . Tämä erilainen tapa oli vain yksi oma simulointi .

    A.Jalkanen 22.2.2021 at 12:03

    Hyvä simulointi Puuki. Mites ojat ja haihdutus tässä simulaatiossa? Jos joutuu ojia perkaamaan, talouspuoli kärsii, mutta jos ei joudu, kokonaisuus voi näyttää oikein hyvältä.

    Puuki 22.2.2021 at 12:40

    Ei se riitä 60- 70 motin/ha puustokaan aina haihduttamaan tarpeeksi, jos on tarpeeksi märkä turvemaa.   Siihen pitää olla puuta pystyssä usein n. 80 – 100 tai pohjoisessa jopa n. 150 mottia/ ha.

    4-6 euroa/motti tulee lisää edullisemmasta korjuuhinnasta . 60 motista ehkä n. 2400 €/ha . Yht. voi tulla n. 4000 € /ha .   Siitä jää jotain tähteellekin vielä korkoa kasvamaan vaikka käyttäisi osan uudistamiseen.

    Visakallo 22.2.2021 at 15:39

    Kaistalehakkuita tuli aikoinaan harrastettua korpikuusikoihin, tosin pystyyn jäi vain mäntyjä siemenpuiksi ja muokkaus tehtiin aina koko alalle. Päädyin myös kylvämään alueet männylle, koska luontainen taimettuminen alitti odotukset. Kaistalehakkuiden huono puoli on juuri tuulenkaadot, joita voi tulla useampana vuotena yhteensä jopa 50 mottia / reunametsän 100 jm kohti. Se syö tulosta, vaikka vakuutuskorvauksetkin on mukana.

    Puuki 22.2.2021 at 15:49

    Kaistalehakkuu onkin paremmin pohjoisen korpiin  sopiva menetelmä.   Joskus olen tehnyt niitä kaistaleita kuusikkoon eikä reunoilta kaatunut kuin muutama kuusi, ei ollut kylläkään turvemaata.  Harsinta varttuneessa kuusikossa  (kun yritetään tehdä isoista puista sitä alkupuustoa)  on vielä huonompi pehmeillä turvemailla etelässäkin kuin kaistalehakkuu .

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 10,637 total)
1 2 3 … 6 7 8 … 1 062 1 063 1 064