› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,191 - 6,200 (kaikkiaan 10,291)
1 2 3 … 619 620 621 … 1 028 1 029 1 030

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 18.9.2022, 22:15

    Miten olisit ”puutuomas” sen alueen käsitellyt?  Meillä on uudistettu kymmeniä hehtaareja männiköitä kylvämällä.   Hirvituhot ovat aivan minimaaliset.  Kylvö on yleensä  turvallisempi tapa kuin istutus.  Tietysti on sitten niin heinettyviä paikkoja, ettei kylvö onnistu.

    Kerran oli eräs mäntyalue hakattu suojuspuuasentoon, mikä vastaa jonkinlaista jatkuvan kasvatuksen viritelmää.  Siihen oli paikoin syntynyt luontaista mäntytaimikkoa, mutta hirvet olivat syöneet niitä aika paljon.  Vieressä ollut siemenpuuasentoon hakattu mäntykuvio sai sitä vastoin olla aivan rauhassa.

    Talvella 2019 kiertelin tutkimassa lumituhoja.  Mäntytaimikoissa ei ollut hirviä eikä jälkiä.  Molempia löytyi kyllä varttuneista metsistä.

    Meillä ei ole mitään vaikeuksia vasikka hirviä riittää.  Tänäkin vuonna kaatolupia 4,2 kpl/1000 ha.

    Jovain 19.9.2022, 08:26

    Poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu luokitellaan kasvatushakkuiksi. Sen sijaan siemenpuu suojuspuu avohakkuu jne. luokitellaan uudistushakkuiksi. Tuota jaottelua voidaan pitää epätyypillisenä, sillä kysymys on likipitäen samasta asiasta. Ei epätyypillinen metsänhoidollisesti, mutta on epätyypillinen sen suhteen, että saadaan pidettyä hoitomuodot erillään.

    Siitä käydään kovaa vääntöä vielä tässäkin keskustelussa. Eiköhän olisi aika tehdä asialle jotakin, ettei ole enää sotkemassa suomalaista metsänhoitoa. Eihän jatkuva kasvatus (harsinta) ole katoamassa minnekään, se kuuluu suomalaiseen metsänhoitoon siinä kuin muutkin ja tuskin on uhkaamassa muuta metsänhoitoa.

    puutuomas 19.9.2022, 09:22

    Jatkaisin rauhassa parhaiden mäntyjen järeyttämistä loputtomilla laatu/alaharvennuksilla, jos ei välttämätöntä rahan tarvetta ilmenisi. Kylvö ei tuolla kohteella olisi tullut kysymykseen nimenomaan heinäntakia. Parin sadan vuoden päästä saattais olla jo hienoja keloja käytettäväksi jollekin rakentajalle.

    Timppa 19.9.2022, 10:22

    On tullut nähtyä aika monta mäntykeloakin Keski-Suomessa.  Huonolaisia rakennuspuita niistä olisi tällä korkeudella tullut.  Lahoavat kohtuu herkästi tyvestä ja kaatuvat.

    Aika huonoa bisnestä tuo ikuinen kasvattaminen olisi.  Monta sukupolvea saisi vain maksaa perintöveroja ja muita  kuluja.  Ei siinä mielestäni ole  muuta järkevää ratkaisua kuin yrittää pitää hirvet poissa.  Trico on yksi konsti.  Toinen on sitten erilaiset nauhat pelottimet tai muut.  Nyt kun elektroniikalla saa mitä vaan, niin pitäisi kehittää systeemi, joka tunnistaa hirven ja käynnistää sitten jonkun paukkeen.

    Meillä on taimikko,  toisin kylvetty, josta oltiin huolissamme.  Vietiin sinne syksyisin hajusaippuan paloilla täytettyjä sukkia tai harsokangasmyttyjä.  Vaikuttiko, en tiedä.  Ainakin hirvet pysyivät poissa.

    Kokeilisin tuollaisella alueella suojuspuukasvatusta.  siis 150-200 runkoa/ha ja äestys sekä siinä yhteydessä kylvö.  Varjostus saattaisi heikentää sitä heinän kasvua.

    Tänä keväänä kylvettiin käsityönä siemen äestysvakoon.  Syntyi tosi hienot taimet.  Jos näin uudistaisi tuollaisen suojuspuualueen, niin luulisin, että homma onnistuisi.

    Kyllä on erilaisia tapoja, mutta yleinen tyyli on, että tehdään kuten ennenkin ja yhrä huonolla tuloksella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2022, 10:41

    Jovain: että saadaan pidettyä hoitomuodot erillään

    Tämä ei ole se varsinainen päämäärä (eikä sotke metsänhoitoa) vaan tarvitaan metsälain uudistamisvelvoitteen seuraamiseksi.

    aegolius 19.9.2022, 13:29

    >Siitä käydään kovaa vääntöä vielä tässäkin keskustelussa

    Jännä juttu, mutta en ole huomannut minkäänlaista keskustelua, enkä siis myöskään vääntöä, tästä asiasta.

    Metsuri motokuski 19.9.2022, 16:04

    Nyt taitaa jovainilla taas mennä käsitteet sekaisin. Kannattaa googlettaa vaikka noita määritteitä niin se selventää asiaa paljon. Siemenpuuhakkuu ja suojuspuuhakkuu ovat eri asioita. Siemenpuuhakkuu onkin kaikille selvä. Suojuspuuhakkuulla halutaan suojella jo olemassa olevaa taimiainesta. Sen vuoksi sillä ei ole uudistamisvelvoitetta kuten siemenpuuhakkuussa ja se katsotaan jatkuvankasvatuksen hakkuuksi. Toisekseen jatkuvan kasvatuksen hakkuu ei ole harsintahakkuuta. Siinä jätetään pää valtapuita siementämään alle syntyvää taimikkoa. Jk hakkuussa on myös pohjapinta-ala vaatimus ja eri kokoiset puut antavat tietyn pohjapinta-alan. Vanhassa harsinnassahan poistettiin kaikki tietyn läpimitan puut. Se on selvää että jk hakkuu laskee metsän tuottoa pitkällä aikavälillä mutta pitäähän se metsän peitteisenä. Se on monelle tärkeämpää kuin tavanomainen jaksollinen kasvatus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.9.2022, 16:10

    Suojuspuuhakkuuta voidaan käyttää männyn uudistamistapana: tiheä puusto estää heinittymistä varjostamalla ja taimet pääsevät heinältä karkuun. Sitten on vielä hallalta suojaava verhopuusto, joka taitaa olla yleensä lehtipuuta ja suojaa kuusentaimia.

    suorittava porras suorittava porras 19.9.2022, 16:54

    Kannattaa pitää mielessä ,että luontainen uudistaminen siemen-ja suojuspuineen vaatii usein onnistuakseen maanmuokkauksen. Tulokset luontaisen osalta ovat laihoja. Hyviä männyntaimikoita syntyy vain 60%:lle kohteista  ja hyvien kuusentaimikoiden osuus on VAIN 30%! Voi vain arvailla mikä on onnistumisaste jatkuvan kasvatuksen kohdalla ,kun maata ei muokata eikä taimikoita hoideta .  Pelkästään näiden faktojen pitäisi laittaa jo tyhmimmilläkin kellot kilkattamaan siitä ,miten metsää kannattaa kasvattaa. Näin ainakin silloin ,kun keskustellaan taloudellisuudesta ja metsätaloudesta. Ryöstötalous on eri juttu. Kaik pois eikä mitään tilalle ja sitä rataa….

    Timppa 19.9.2022, 17:52

    Kannattaa pitää mielessä ,että luontainen uudistaminen siemen-ja suojuspuineen vaatii usein onnistuakseen maanmuokkauksen.

    Juuri näin.  Jos ei tehdä mitään, niin  uusia taimia syntyy lähinnä koneiden rikkomille kohdille.

Esillä 10 vastausta, 6,191 - 6,200 (kaikkiaan 10,291)
1 2 3 … 619 620 621 … 1 028 1 029 1 030