› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 6,391 through 6,400 (of 10,637 total)
1 2 3 … 639 640 641 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021 at 16:53

    Tagged: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Creator
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 17.10.2022 at 23:04

    Mielenkiintoista olisi tietää, että onko tuollainen hujoppimetsä ylipäätään olemassa ja mikä on sen ikä.  Voisin veikata, että 80 vuotta.

    Puun malli on tiheässä hitaasti kasvaneelle tyypillinen.  Tietysti latvus on supistunut, mistä taas seuraa, että kasvu on hidasta, joten häviää reippaasti oikeassa kasvatustiheydessä kasvatetuille.

    Visakallo 18.10.2022 at 06:38

    Kyllähän nämä jk-viritelmät ovat yhtä luonnonmukaisia, kuin ihmisillä ei olisi syntymä- ja lapsivaihetta lainkaan. Parhaaseen ikään tulevat nuoret vain tupsahtaisivat jostain keskuuteemme, tuumailee tässä viikonloppuna jo nelinkertaiseksi vaariksi tullut.

    Jovain 18.10.2022 at 08:39

    AJ: Sitä tarkoitin esimerkkiäsi, Ylen arvometsän 200. Lukuihin en osaa sanoa, mutta periaate jatkuvalle kasvatukselle on oikein.  Monikerrosmetsiä, jotka painottuvat puustopäämille ja tukin kasvattamiselle. Metsissä on väljyyttä ja on uuudistumiskykyäkin. Ei se ole tappioksi jos pääomaa kasvatetaan. Verrattuna laskelmille ”jätemetsistä”, saadaan tuplat jopa moninkertaisesti.

    Puuki 18.10.2022 at 08:48

    Joo, tuplat tulee vähintään. Maxituplat parhaassa tapauksessa- onhan tuo nähty, niin on ihan varma tieto.

    Huono puoli puustopääoman kasvattamisessa on sen heikko tuotto alkuvaiheessa (siksi kannattaa verrata toiseen vaihtoehtoon), ihan kuin tasaikäsen metsän kasvatuksessa on taimikon alkukasvu heikon tuoton kausi. Poimintahakkuissa niitä kausia tulee aina harsinnan jälkeen.

    A.Jalkanen 18.10.2022 at 09:46

    Jos aiemman esimerkkini ”hontelometsässä” on vaikka puolet runkoluvusta lisävaltapuita läpimittaluokassa 20 – 30 cm ml. muutamia siemenpuita, ja loput kuitupuita luokassa 10 – 20 cm, niin tuollainen runkolukujakauma saattaisi toimia juurikin sen kahden jikko-hakkuun ajan. Mikäli pysyvät pystyssä ja tuhoja ei tule.

    suorittava porras 18.10.2022 at 10:09

    Aika paljon on käytetty palstatilaa jk:n paapomiseen verukkeella jos toisella. Annetaan rauhassa urheiden harsijoiden lyödä päätään seinään. Pääsemme nopeasti todistamaan ,kuinka huteralle pohjalle homma rakentuu. Itselleni asia valkeni kirkkaasti uudistaessani harsinnan tuloksia  jo 40 vuotta sitten. Myöhemmät kokemukseni metsäammattilaisena ovat vain vahvistaneet tuolloin saamaani käsitystä.

    Jk:ta ei voi järkevästi perustella biologialla eikä taloudellisesti parempana vaihtoehtona. Verukkeena tekemättömyydelle jatkuva kasvatus toimii aikansa eli korkeintaan yhden sukupolven mittaisen ajanjakson. Lopullinen vastuu epäonnistumisesta lankeaa valitettavasti vasta seuraavan sukupolven kontolle, joka joutuu jälkiä parsimaan.

    A.Jalkanen 18.10.2022 at 10:30

    Näin! Säikähdin kun Ohisalo vaati A-Studiossa edelleen avohakkuista luopumista. Ei Verde eikä Maaseudun Tulevaisuus ole tietääkseni vielä julkaissut avohakkuupamflettiani joten laitoin sen esille blogiini os.

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2022/10/miksi-avohakkuita-tarvitaan.html

    Jovain 19.10.2022 at 10:11

    Onhan tämä metsänhoidon määrittely aika poikkeuksellista. Sitä käydään kyllä lain ja metsänhoidon suositusten tasolla. Auttaako siinä luettelointi, kun varsinainen kynnyskysymys eli avohakkuuttomuus on ratkaisematta.

    Avohakkuuttomana vaihtoehtona jatkuva kasvatus määritellään lakiin kasvatushakkuuna ja uusiutumattomana vaihtoehtona. Ei vaadita metsän taimettumista, ei metsän uudistutumista. Pienaukoilla ja poimintahakkuun lakirajoilla määritellään jatkuva kasvatus ja takaporttina käytetään viljelyä, jos metsän uudistumista ei tapahdu. Vedotaan vajaatuottoisuuteen.

    Mitä tämä on muuta kuin metsän hävittämistä. Muistuttaa jo harsintaa, jopa määrämittaharsintaa, jota yritetään vielä laskentaesimerkeillä todistaa, vajaatuottoisten metsien heikkoutta verrattuna parempaan vaihtoehtoon.

    Jatkuvan kasvatuksen määritelmä lakiin on ristiriitainen. Ns. jatkuvan kasvatuksen elementit on koplattu uudistushakkuisiin ja jaksottaiseen metsänhoitoon. Jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdoksi on jätetty kasvatushakkuut ja uusiutumaton vaihtoehto? Vaihtoehto olisi myös luoda yhtenäisohjeet, jolla metsänhoito vapautettaisiin ja tasapainotettaisiin.

     

     

    mehtäukko 19.10.2022 at 11:05

    Kyllä Jovainin luettelointi ja paapominen täyttää vatuloinnin tunnusmerkistön. Ei tule valmista.

    A.Jalkanen 19.10.2022 at 11:06

    Jos Jovain osaat laatia jotain ohjeita jotka parantavat metsälakia, niin anna tulla vain. Perusongelma ei ehkä kuitenkaan ole ohjeissa, vaan jatkuvan kasvatuksen menetelmän huonossa toimivuudessa. Ehkä sitä opitaan soveltamaan ehkä ei – tulevaisuus näyttää.

Viewing 10 replies - 6,391 through 6,400 (of 10,637 total)
1 2 3 … 639 640 641 … 1 062 1 063 1 064