Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,441 - 6,450 (kaikkiaan 7,202)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Saahan sitä vaikka muutamaa propsia kasvattaa tukiksi ja osoittaa laskennallisesti toimivaksi. Tai tehdä vanhaan kuusikkoon poimintahakkuu ja pienaukkoja. Jättää propsit pystyyn ja tehdä tili puunmyynnillä ja vielä toiskertaan uudistamisen ja hoidon kustannuksilla. Laki ei sitä estä, kasvatushakkuilla ei ole uudistamisvelvollisuutta. Näin kuitenkin toimitaan ja ei tunnu häiritsevän, jos vaikka vaihtoehto toimii huonosti uusiutumiskyvyttömillä metsäalueilla. Kimi sentään tekee uudistushakkuun ja tekee moninkertaisen tilin metsälain suositukseen verrattuna.

    Metsälain suositus häiritsee muutenkin, sillä jatkuvaa kasvatusta suositellaan vain muutamalle muka toimivaksi todetulle maapohjalle. Niillä syillä jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan ole syytä rajoittaa. Jatkuva kasvatus toimii hyvin uusiutuvilla maapohjilla ja kaikkialla metsien parhailla tuotantoalueilla. Ei ole syytä rajoittaa myöskään suojelua tukevana vaihtoehtona. Suojeluun varatut alueet riittävät muutenkin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain: jatkuva kasvatus toimii kaikkialla missä metsä uusiutuu. Siellähän sitä voi sitten käyttää ja muualla ei. Metsälaissa ei oteta kantaa käyttöalueeseen, ainoastaan jäävän puuston määrään. Kaikki hyvin?

    Jovain

    Se jäävän puuston määrä riittää metsän hävittämiseen uusiutumattomissa metsissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Melko varmasti tulee vajaatuottoinen vaihe, mutta jos metsä ei uudistu, ei mallissa ole jatkuvuutta kun hakkuita ei voi tehdä, ja metsänviljelyyn päädytään jossain vaiheessa joka tapauksessa.  Metsää harvemmin häviää meidän ilmastossa maa- tai metsätalouden takia, sen sijaan rakentaminen on paha metsän hävittäjä.

    Perko

    Pitkän aikavälin säästä saa ennusteen sammakkomieheltä ( onkohan sammakko ja mies elossa ) voit  myös Puuki kysyä Niemisen Yrjöltä;

    29.5.2018 11:31
    Ilta-Sanomat haastatteli huhtikuun puolivälissä kolmea kansanmeteorologia ja pyysi heiltä sääennusteen tulevalle kesälle. Yrjö Nieminen ennusti sään lämpenevän 6. toukokuuta, ja niin myös kävi. Tarkimpia pitkälle yltävää tietoja haluavat istuvat itse paljaalla ahterilla kusiaispesään, kyllä sitä tietoa sateista ja myrskyistä kertyy.

    TV:stä tutut Anniina, Mette ja muut kertovat  helpomman kautta  tulevista ilmoista, mutta niissä on super AI algoritmivaikutusta joten kannattaa suhtautua varauksin. Sää on taimettumiseen suuritekijä siementen ohella.

    Puuki

    Ammattilaiset näkee mm. paikanpäällä mikä mh-menetelmä tod.näk. toimii tai ei toimi hyvin ko. paikassa.    Keinoäly voi olla hyvä lisä (ohjelmoinnista , erit. sen lähtöarvoista riippuen)  kertomaan Perkoille ym. epävarmoille/liian varmoille  metsäläisille mitä milloinkin kannattaisi tehdä.

    Jovain

    Eihän lain säädännössä (metsähoitoa koskeva) voida lähteä siitä, että: ”Melko varmasti tulee vajaatuottoinen vaihe” ja että ”jossain vaiheessa päädytään metsänviljelyyn joka tapauksessa”. Eli sallitaan uusiutumaton vaihtoehto, joka välivaiheen kautta ohjautuu sitten viljeltäväksi. On tieten hoitotoimenpiteenä ok, mutta ei kuitenkaan lain säädännössä pidä pyrkiä vajaatuottoisuuteen.

    Jatkuvan kasvatuksen metsissä (julkilausuman jälkeen), on aina toteutettu poiminta ja pienaukkohakkuita, mutta sillä erotuksella, että metsät ovat uusiutuvia ja avattavissa pienaukoissa on taimisto valmiina.

    Voi olla ajankohtaista, että nollametsään tehtävät jatkuvan kasvatuksen avaukset tulisi lainsäädännössä välttää. Voi olla myös, että vaikuttaa jo metsien kasvun taantumaan?

    Perko

    Lainaan V-J  Jalkasen  teesejä tiheyden vaikutuksesta;

    • Tukkisaantoprosentti lisääntyy, jopa tuplaantuu.
    • Varttuneen kasvatusmetsän tila hyvine tukintuottoineen saavutetaan vuosikymmeniä aikaisemmin.
    • Ylitiheydestä aiheutuva kasvun hidastuminen estyy.
    • Metsikön kokonaiskasvu nopeutuu.

    Samat edut  ovat saatavissa  eri-ikäismetsän uudistuessa   jota tapahtuu joka vuosi.   Jos  jossain siemenet eivät idä ( esim paljaskallio)   niin se todennäköisesti ei ole metsän kasvulle sopivaa maata.   Käyttötapaa pitäis muuttaa tai  maata höystää .

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Etsin tietoa jatkuvien ja jaksollisten metsien puuntuotoksesta ja huomasin että yhdistyksen sivulla on metsälaskurin menetelmäkuvaus. Kiitos siitä!

    https://www.jatkuvakasvatus.fi/metsalaskuri

    Per Ä Reikäs

    Ensin risut riisutaan, sitten Kiuru kärät koivu ynnä muut tarpeettomat pois

    Jäljelle jää rahakasta harvesteri

    Työtä, ostajakin tykkää

Esillä 10 vastausta, 6,441 - 6,450 (kaikkiaan 7,202)