› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,431 - 6,440 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 643 644 645 … 989 990 991

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 20.10.2022, 19:17

    Jos jatkuva kasvatus tulisi ainoaksi menetelmäksi, se lopettaisi Suomesta metsäteollisuuden parissa kymmenessä vuodessa. Tämä on jk:n taustavoimien perimmäinen tarkoituskin. Hyväuskoiset suomalaiset hölmöt on valjastettu tekemään tämän hankkeen likainen työ.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.10.2022, 19:23

    Suo muuttuu turvekankaaksi – puiden pystyssä pysyminen paranee? Harvennukset pitäisi aloittaa varovasti eli lievinä, siis ei mitään ”puolet pois” -meininkiä.

    Varmaan Timpankin hoitamilta metsäalueilta löytyy poimintahakkuisiin kohteita, vaikka ei käyttäisi sitä tavallisessa talousmetsässä, esimerkiksi: karuimmat suot ja metsämaat, tärkeät elinympäristöt (jos poiminnat sallittu), rannat (suojakaistat), tonttialueet ja suojelukohteiden välissä ekologiset käytävät.

    Itselläni on tuosta listasta: järven rantaa, pintavalutuskenttä järven rannassa, tonttien lähialueita ja kaksi kokonaan suojeltua pientä korpea, joiden välillä on peitteinen ekologinen käytävä.

    Rukopiikki 20.10.2022, 19:33

    Oli näilläkin seuduilla metsät paljolti harsittuja mutta yleensä taloilla oli säästömetsiä joita ei ollut hakattu ollenkaan. Ne oli pahan päivän varalle. Ja sitten oli katsottuna pirttipuut ym rakennuspuut valmiiksi jos tarve tulee ja niitä ei hakattu. Yhdetkin hirsipuut on ollu pystyssä valmiiksi katsottuna jo sata vuotta. Metsää jos harsimalla hakkaa niin kyllähän siinä pitää tukkipuitakin pystyssä olla lihomassa. Ei niitä kovin vähäksi parane hakata.

    mehtäukko 20.10.2022, 19:38

    …”se lopettaisi Suomesta metsäteollisuuden parissa kymmenessä vuodessa..”

    En jaksa uskoa, että tämä homma taipuu siihen hullutukseen, eikä tule olemaan läpihuutojuttu jonkin aatteen ajamiseksi.Siinä romahtaa valtakunnassa niin isot asiat.

    kim1 20.10.2022, 20:20

    Timppa: Eihän se hakkuuaukko mikään ruma ole..,päinvastoin..,elikkä toissa talvena hakattu 5 hehtaarin kuusikko peltojen välissä…,kumpuileva maasto..,päivä ei ollut kunnolla päässyt paistamaan maahan asti 30 vuoteen..,heh..aliskasvustona ainoastaan jonkinverran mustikan varpuja..,nyt alueen näkee kokonaisuutena…,9500 terhakasta  argrow rakeilla höystettyä tukkipuun alkua kasvaa..,sirkkataimia rutosti..,ja kaiken kukkuraksi jätin pilanpäiten säästöpuiksi kaikki noin 250 mäntyä kokonaistilavuudeltaan yli 150 kiintoa kuitenkin…,elikkä ne erään palstalaiset hehkuttamat suuryhtiöt taitavat jäädä toiseksi..,heh

    Gla Gla 20.10.2022, 22:40

    AJ: ”Jos Gla lukee vaikka sitä Koneviestin juttua jossa esiteltiin turvemaiden jiikoo-hakkuilla tehtyjä koe- tai näytealoja, tuollaiseen käsitykseen tulee että hyvin ojituksen jälkeen elpyneessä metsässä puuston haihdutus voi riittää.”

    Koneviestin juttu näkyy nyt vain tilaajille, joten en voi tarkistaa. Muistikuvani mukaan siinä tutkittiin erilaisia hakkuita ja vedenkorkeuksia, mutta näyttöä puuston kasvukunnon säilymisestä ei ollut, kun toimivat ojat menee tukkoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.10.2022, 22:45

    Jaa vai niin teki Koneviesti. Ehkä tuosta hankkeesta löytyy juttua jos hakee nimellä kun muistaisi sen…

    Perko 20.10.2022, 22:46

    Timpan kertoma 1800 luvun  kurjuudesta olisi jätettävä irti näistä jutuista. Silloin oli  ”suomalaiset”  sotimassa ensten ryssiä vastassa1808, Puolassa  1830 ja Tarkka-ampujat Turkinsodassa 1877 – 1878  .  Omaa maata koskettavat  sodat eivät kehittäneet  metsien hoito myöhemminkään . Runo  Saarijärven Paavosta   1830 luvulta  kertoo myös miten kurjassa jamassa kansa eli.   Historia kertoo kerjäläisistä  ja maattomista kulkijoista  vielä 1930 luvulta.  Ei ne keskisuomen seudut varsin paljon poikenneet muusta maamme kurjuudesta  eikä silloin  hengissä selviämisen edessä  metsiä  säästelty.  Siitä kun on selvitty niin ei niihin tarvitse aina palata, tosin ei pidä unohtaa.  Timppa  ei me näillä menoin siihen painajaiseesi palata.

    Nyt kun on laajat tiedot entiseen verraten niin pittää olla uusi  tavoite johon on osaamista  ja kykyäkin.   Puukin ajatus  tekoälystä on hieman virheellinen.  Se  ei ole lukkiutunut  vain annettuihin muutamiin parametreihin  vaan voi hakea ja luoda lähes käsittämättömän määrä uusia  ”muuttujia”.   Puunmyyjän mahdollisuuksiin nähden AI  on mahdollista  käsitellä hetkessä ylituhatkertaiset  vaihtoehdot.

    Timppa 20.10.2022, 23:11

    Puunmyyjän mahdollisuuksiin nähden AI  on mahdollista  käsitellä hetkessä ylituhatkertaiset  vaihtoehdot.

    Meillä päin on käytännössä 4 ostajaa.  Ei ole tuhatta.  Eikä kukaan motomies osaa harventaa 1000 tavalla.

    Vielä historiasta Perko.  Suomessa ei tiloja saanut jakaa ennen vuotta 1750.  Tilojen nuoremmilla pojilla oli vain huonoja vaihtoehtoja.  Joko jäädä vanhemman veljensä rengiksi tai pestautua ruotusotilaaksi kuollakseen sodassa jossain vieraassa maassa. Johti siihen, että perheitä perustettiin vähän ja väkiluku ei lisääntynyt.

    Joku Ruotsissa huomasi, että pitäisi tehdä jotain ja sitten sallittiin tilojen jako.  Kotikylässäni tilojen lukumäärä kasvoi 1700-luvun jälkipuoliskolla 9:stä noin 40:een.  Olivat tarmokkaita, kun kerran nuoremmatkin veljekset saivan oman tilan.  Sekä äitini että isäni kotitalot raivattiin silloin ilmeisestikin lähes koskemattomaan metsään.  Tuloksena, että lähes kaikki kaskeamiskelpoiset metsät oli hävitetty 1800-luvulle tullessa.  Nyt ne metsät kasvavat taas lujaa.   Tämä historian tuntemus on siis johtanut minut siihen johtopäätökseen, erttei vanhoilla metsillä ole merkittävää vaikutusta metsänkasvuun.

    Puuki 21.10.2022, 07:06

    Sehä on hyvä , jos tekoäly osaa heti kättelyssä ottaa huomiooon  tuhansia eri vaihtoehtoja.     Osaako kertoa jos tulee märkä kesä ja kovat tuulet ensi kesäksi ?   Ossaa varmaan , tuhansissa olevissa  skenaarioissa on sekin mukana varmasti.   Jos viel’ käyttäjällä on vähän älliä tähteellä, niin osaa sitten  valita parhaan mh-tavan päältä jatkoon.

Esillä 10 vastausta, 6,431 - 6,440 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 643 644 645 … 989 990 991