Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,461 - 6,470 (kaikkiaan 9,907)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Tuskin on tarvetta muuttumiselle metsänhoidossakaan. Kovin on huonosti harkittu jatkuvan kasvatuksen takalauta lakirajoilla. Uusiutumattomuus voidaan hoitaa taimistojen ja nuoren metsän paremmalla huomioon ottamisella. Kovin tuntuu olevan vaikeaa hyväksyä mielipidettä, ei ole syytä puolustaa uusiutumatonta metsänhoitoa.

    Puuki

    Summasummarum : jk:a  ei kannata tehdä yleensä muuten kuin maiseman kannalta (ekosysteemipalvelut)  katsottuna tietyissä paikoissa ja luontaisesti erirakenteisilla muutamilla  turvemailla.

    Taloudellisella kannattavuudella mitattuna jää melkein aina jälkeen tasaikäisestä päätehakkuumetsän korjuu-ja uudistusketjusta.    Perustellusti, MOT.

    kaapo123

    No luontojärjestöt vaativat kait,että vanhoja metsiä ei saisi hakata,mutta vanhat metsät luonto kuitenkin tappaa,kun puut ei elä kuin 150-500 vuotta,niin kuoleehan ne vanhatkin metsät.Vanhin mänty meillä 800 v,mutta kaikki männyt ei elä 800 v. Parempi hakata ja hoitaa vanhojakin metsiä

    puutuomas

    Väitän että Suomen läheskään vanhinta mäntyä ei kukaan ole vielä löytänyt eikä tule koskaan löytämäänkään. En näkisi tarpeelliseksi hakata enään viimeisiä lähes kirveen koskemattomia metsiä missään, missä niitä vielä on. Toki edellyttäen että yksityinen mo. saa suojelusta vähintäänkin kilpailukykyisen korvauksen, verrattuna tehometsätalouteen ja yhtä usein. Valtio nyt haaskaa rahat kuitenkin johonkin venäjä kauppoihin ym. ulkomaisiin energia sijoituksiin, että etenkin sille ehdoton hakkuukielto viimeisiin maamme luonnontilaisiin metsiin.

    mehtäukko

    Ihmeellistä on, että Mannerheimintien persistujat ja vihervouhkat eivät nouse estämään tunnin-ratojen,tuulimylly-, ja johtokatujen raiskaushakkuita. Niissä metsämaa ja hiilivarastot menetetään ainiaaksi.

    Talouskäyttömetsissä sentään 3-4 tainta istutetaan kaadetun tilalle.

    Puuki

    Oltaisiin rikas maa, jos ei olisi sijoitettu mm. Soneran aikaan ilman ostamiseeen Saksasta, USA:n romutuskuonnossa oleviin sellutehtaisiin (SE vai Umppiko se oli?) ,  sähköverkkojen myyntiin ulkomaille , Uniperiin ja Venäjän sähkölaitoksiin.

    Vähän rumaa jälkeä syntyi erään jk.-hakkuun jäljiltä , kun korjuu oli tehty kierrellen metsäisimmät kohdat motolla.   Niinhän se jk tehdään yleensäkin.  Yksi kuvion  nurkkakaistale ensiharvennukseen sopivaa metsää oli halkaistu samalla tyylillä, kun olisi pitänyt tehdä normiensiharvennus siihen kohtaan.    JK-hakkuut opettavat näköjään motokuskit huonoille korjuutavoille.

    mehtäukko

    Aika mutkat oikova yleistys!? Jos politiikan mätä pakottaa tyhmiin menetelmiin, eihän se tarkoita ruton kulkeutumista muun korjuutavan ominaisuudeksi!

    Onko joku nähnyt, että kyntäjä tullessaan pellolta alkaa auroilla lanata tienpohjaa…?

    Puuki

    Miten tähän liittyy joku tienkyntäjä ??

    Motokuski(t) tarvitsee lisäkoulutusta jotta osaa jatkossa valita hakkuutavan metsän mukaan . Eikä se aina tarkoita samaa menetelmää joka kohdassa leimikkoa.

     

    mehtäukko

    Vertaus esittämääsi! Motokuski ei valitse hakkuutapoja! Sen tekee viisaudessaan mo. Ei räpellys jk:ssa voi olla yleistys normi harvennusten työn laadulle!!

     

    Puuki

    Siksipä juuri lisäkoulutus on tarpeen, kun hakkuu pitää tehdä metsän mukaan.    10 m saran halkaisu keskeltä ajamalla isolla koneella , kun puusto on ensiharvennuskokoista ei ole normitoimintaa johon motokuskitkin lienee koulutettu joskus.

    Joku toinen kuski olisi varmaan osannut toimia toisin. Yleistäminen on siinä mielessä väärin.  Ei kannata hermostua ; en tarkoittanut esim. mehtäukon toimia. Varmaan osaisi toimia erilailla vastaavassa tilanteessa eikä kyntää tietä menopaluuauralla.

Esillä 10 vastausta, 6,461 - 6,470 (kaikkiaan 9,907)