Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 6,501 through 6,510 (of 10,637 total)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Vaarala:

    ”Minua ei kiinnosta ensisijaisesti lainkaan mikään taloudellinen tuotto vaan se ettei avohakkuulla murhata monimuotoisuutta ja tehdä metsästä puupeltoa.

    Taustalla periaate luja kuin timanttinen peruskallio:
    Luonnon monimuotoisuuden tuhoamisella ja lajien hävittämisellä ei kukaan saa tehdä bisnestä eikä ansaita elantoaan.
    Se on ykkösasia vaikka ihmisiltä menis joitain elantoja, mutta uudesti käsitteellistetystä metsästä voi saada uudenlaisia elantoja.

    Avohakkuumenetelmä on yksinkertsisesti barbaarinen metsänhoitomuoto. Se on fakta joka pysyy.”

    Timppa

    Odotan mielenkiinnolla vastaako Vaarala blogiini Uudessa Suomessa.

    hemputtaja

    Jokuko tosissaan on varma, että avohakkuu tärvelee monimuotoisuutta. Asian tila kun on justiinsa päinvastoin.

    Jos näin uskoo, niin kyllä on hoksottimet hiukan sekaisin.

    Gla

    Eerojuhanikaan ei ole kiinnostunut siitä, mistä saadaan uusiutuvat raaka-aineet: ”Koko asian ydinongelma taitaa olla että metsäteollisuus vaatii enemmän kuin metsä väkivaltaisesti manipuloimatta antaa.”

    Voidaankohan tuota soveltaa esim. maatalouteen vai pitäisikö siinäkin palata keräilykulttuuriin. Entä metalliteollisuuteen, väkivaltaisesti irrotetaan vanhasta kallioperästä mineraaleja, jotka suuren energiamäärän avulla jalostetaan käyttökelpoiseen muotoon. Entä tiet, kalliota murskataan ja sotketaan se öljypohjaiseen bitumiin, joka jälleen kerran valtavalla energiamäärällä kuumennettuna jyrätään maahan kiinni. Tai jalkakäytävän betonilaatat, joissa myös murskattua kalliota sekoitetaan louhittuun kalkkiin, joka poltetaan kuumassa uunissa jälleen valtavalla energiamäärällä ja jauhetaan sementiksi.

    Ihan ok on silti näitä teitä ja siltoja pitkin automarkettiin ajella teräksestä valmistetulla autolla öljyä poltellen ostamaan muoviin pakattuja tuotteita.

    Metät kunnossa!

    On tämä kyllä sääli, että toimittaja jankkaa Ylellä ”oletko valmis hakkuiden vähentämiseen” ja toisaalla puhutaan peitteisen metsätalouden (ei avohakkuuta) ylivoimaisuudesta…..

    Kokonaisuuden ymmärtäminen on yleensä tärkeintä ja yleisissä päätelmissä niitä ei ymmärretä…. Mitä tässä pitäisi tehdä ymmärryksen lisäämiseksi?

    Visakallo

    Metsästä on tehty huonon omantunnon kaatopaikka, kun ei haluta nähdä urbaanin elämänmenon olevan tarinan pahis. Tietoverkoista on tullut Suomen ja maailman suurin energiasyöppö. Samaan aikaan kun pohjoista pallonpuoliskoa lämmitetään, eteläistä jäähdytetään, ja taas puolen vuoden päästä toisinpäin. Yhteiskuntien ja liikenteen sähköistys ja muu kehitys vaatii avaamaan tuhansia uusia kaivoksia, hakkaamaan metsiin kokonaisen valtion pinta-alan verran uusia asuinalueita, sähkö, tie- ja junaratalinjoja sekä lentokenttiä. Kun keväällä loppuu lumet, matkustetaan hiihtämään sinne missä lunta vielä on, ja kun golf-kausi syksyllä päättyy, lennetään niin kauas etelään, että griini varmasti vihertää. Ruokailutottumukset vaativat kuljettamaan talvella elintarvikkeita eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoisen puoliskon kauppoihin, ja puolen vuoden kulutta taas päinvastoin, peltoja raivataan, jotta lisääntyvälle väestölle riittäisi ruoka, josta puolet kuitenkin päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi.  Tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

    Gla

    Mihin Ylen artikkeliin Metät kunnossa viittaat?

    jees h-valta

    Visa oikeassa jälleen. Ja meidän metsiemme sitten pitäisi tämä kaikki hulluus kompensoira.

    Gla

    Ongelmahan siitä tulee, jos uusiutuvan raaka-aineen saanti heikkenee eli tuotteiden saatavuus vaikeutuu ja hinnat nousee. Sähkön hinta jo kolminkertaistui pelkästä ajatuksesta, vaikka tuotanto on pysynyt kysynnän mukana.

    Hämmästyttävän vaikeata on tätä yhtälöä käsitellä metsäpuolen asioissa.

    mehtäukko

    E J Vaarala…” Minä olen luova ihminen enkä piittaa siitä onko jotkut ideani huonoja vai ei, se ei tee hyviä ideoitani huonoiksi jos joku ideani on huono. Se tekee vaan avohakkuupuupääjuntit tyhmiksi jos ei ymmärrä moista luivuuden perusasiaa…”

    Keskusteluvoorumeilla esiintyy aika ajoin ”aika loogisesti”! ajattelevia ihmistyyppejä. Tämä Vaarala on eräs pohja noteeraus, johon on itsensä asettanut.

Viewing 10 replies - 6,501 through 6,510 (of 10,637 total)