Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,491 - 6,500 (kaikkiaan 10,325)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Laitoin joskus ehkä 1-2 vuotta sitten kuvan Tapaninmyrskyn tekemästä pienaukosta. 10 vuodessa ala on edelleen käytännössä tyhjä, vain heinää kasvaa. Ympärillä on järeää kuusta ja vähän nuorempaa mäntyä, joten siemenestä tuskin on pulaa.

    Melkoinen ero lehdessä 22 (9.12.22) esiteltyyn taimikkoon.

    Puuki

    Pienaukot rehevillä mailla ei vain onnistu taimettumaan millään ilman viljelyä, niin se on nähtävä.

    Sekametsässä onnistuu jk:kin kohtuullisen hyvin ainakin , kun puusto on valmiiksi erirakenteista latvuskerroksiltaan.   Lähivuosina tulee ylispuuhakkuuharvennus (3. harvennus) v. 2005 ensiharvennetulle ja v. 2015 yläharvennetulle  metsäkuviolle . 70-luvun loppupuolella männylle istutettu aurausalue joka oli sille puulajille liian rehevä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    mehtäukko

    ”Tuskin puu muuten ymmärtäisi heitäijä pitkälleen.”, kyllä se heittäijä, kun lumi tai pieni tuulenvire käy…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jean S kaipaili toisessa ketjussa lisää lahopuuta lisää turvemaille… kyllä sitä tulee yllin kyllin kun jatkuva kasvatus yleistyy.

    Kurki

    Jean S kaipaili toisessa ketjussa lisää lahopuuta lisää turvemaille… kyllä sitä tulee yllin kyllin kun jatkuva kasvatus yleistyy.

    Ei kai lahopuuta tarvita lisää, kun 5000 lahopuulajista elinympäristöissä M, Mk ja Mv n. 4750 lajia on jo elinvoimaisia tai silmälläpidettäviä.

    Loput uhanalaiset ovat sitten toisenlaisen ilmasto lajeja, joissa ovat elinvoimaisia tai pienen populaation lajeja, joille se pieni populaatio itsessään on suurin uhkatekijä.

    mehtäukko

    Käsitykset saa ja voi yksinpuhelussa olla mitä sattuu.

    Ei yksittäinen heinänkorsi tee heinikkoa tai nurmitaimi nurmikkoa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Timppa

    Hauska tyyppi tuo Vaarala.  Mekin ollaan täällä aika tosikkoja, mutta Vaaraöla on  kyllä tosikkojen tosikkko.

    Puuki

    Olihan siellä Vaaralan kommenteissa jotain asiaakin ; sähköpyöräily talvella-linkki. Miten se liittyy jk:een , en tajunnut pointtia mutta kuiteskin.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastasin tänään Vaaralan blogiin kun väitettiin jotain Lukesta näin:

    Karjalainen: ”LUKE on laskenut jatkuvan kasvun menetelmän olevan n. 25 % tuottavampaa metsänomistajille kuin avohakkuu pitkällä tähtäimellä.”

    Vaarala: ”Se on luultavasti vähintään kaksinkertainen kun huomioidaan kaikki muut tuotot jotka avohakkuumenetelmä estää ja tuhoaa – esimerkiksi hakkuuaukeasta ei ole mitään taloushyötyä millekään kymmeniin vuosiin mukaanlukien virkistyskäyttö, niin vastenmielinen se on puhumattakaan hirvikärpäsviidakko taimipusikoista joissa tulee suorastaan melkein pakokauhu kun iso hirvikärpäsparvi hyökkää.”

    Jalkanen: ”

    Enpä taida uskoa ennen kuin näen tuon Luken tutkimuksen tai ehkä en sen jälkeenkään…

    Suotuisissa oloissa, jos on olemassa sopiva erirakenteinen sekametsä, josta lähteä tekemään hakkuita, jatkuvapeitteinen malli voi päästä hyväänkin tulokseen. Yleisempää taitaa kuitenkin olla se, että vähitellen jatkuvien hakkuiden myötä metsän kasvu putoaa ja sen uudistuminen heikkenee. Hyvään taloustulokseen ei päästäkään kuin hetkellisesti.”

    Ja linkki tähän keskusteluun.

Esillä 10 vastausta, 6,491 - 6,500 (kaikkiaan 10,325)