› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,541 - 6,550 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 654 655 656 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 1.1.2023, 08:07

    Jatkuva kasvatus käytännössä…

    Tuuli riepoi arvoleimikon – Metsälehti (metsalehti.fi)

    Hyvää Jaksollista Vuotta 2023!

    Gla Gla 1.1.2023, 09:05

    Perko: ”Mistä   on  tieto   selitellä ettei  jk metsät taimetu.  Kirjoittaja ei tunne  tai ymmärrä, että jatkuvapeitteinen  metsä uudistuminen on jokavuotista, taimettuminen jatkuu hakkuista riippumatta.”

    Edes koivikkoon ei aina tule kelvollista määrää taimia, saati kuusikkoon. Joskus toki tulee, jopa liikaakin. Tämän huomaa nopeasti seuratessaan eri typpisiä metsiä. Puolueettomassa jk-kirjallisuudessakin uudistumista pidetään menetelmän riskinä.

    Kaikki kasvatuskelpoiset taimet ovat kuusia, joten puuston kehityksen suunta on nähtävissä. Männyn mailla uudistuminen vaatii lähes siemenpuuhakkuun, jossa ei enää voi puhua peitteisestä metsästä. Kun lisäksi tiedämme, että ylemmän jakson puut kasvavat paremmin kuin aluskasvillisuudessa ensimmäiset vuodet kituuttavat luontaiset taimet, syntyy tästä liian suuri tyhjiö jatkuvalle metsikön kasvulle. Ylemmän jakson hakkuiden jälkeen metsään syntyy useiden vuosikymmenien mittainen tuottamaton vaihe. Asia, josta jostain syystä jaksollisen kasvatuksen metsiä syytetään.

    Timppa 1.1.2023, 10:49

    En nyt ihan tarkkaan tunne tiaisten sielunelämää.  Hirvipassissa välillä näki tiaisparvia, joissa oli eri lajeja, joskus hömppiäkin.  Kova vauhti niillä oli kuitenkin.  Minä kuvittelen, että linnut kiertelevät aika laajalla alalla talvisin ja sitten kevätpuoleen pysähtyvät johonkin sopivaan paikkaan.  Joskus näki nimittäin pyrstötiaisparviakin, jotka eivät ainakaan niissä kuusikoissa pesineet.

    Ainakin minun havaintojen mukaan tiaiset ovat vähentyneet vanhoissa metsissä kaukana asutuksesta.  Pyrstötiaisia en ole nähnyt vuosiin vaikka niidenkin kanta on lisääntynyt.  Luulen, että talviruokinta on muuttanut lintujen asuinpaikkoja lähemmä asutusta.

    Visakallo Visakallo 1.1.2023, 10:53

    Jos olette ehtineet nähdä uuden sertin mukaisesti hakattuja alueita, voi jo sanoa, ettei meillä enää tehdä avohakkuuta, vaan ollaan siirrytty peitteiseen metsätalouteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.1.2023, 10:53

    Toivotaan että tiaiset eivät sen takia turvaudu ihmiseen että metsissä ei ole talvisin ruokaa. Jos näin olisi, se tietäisi edelleen huonoa tulevaisuutta metsätiaisille ja parempaa kulttuurilajeille kuten sini- ja talitiainen.

    Visakallolla mielenkiintoinen havainto. Ne uudet runsaat säästöpuut kannattaisi sitten keskittää ettei käy niin että ovat myrskyn jälkeen maassa sikin sokin haittaamassa operaatioita. Ne säilyvät paremmin hyödyllisinä eliöille peitteisissä kohdissa hakkuualuetta.

    Visakallo Visakallo 1.1.2023, 11:05

    Linnut ovat muuttaneet ihmisten mukana taajamiin. Niin ne lähtivät meiltäkin samalla, kun Karjaportin rekka vei lehmät Mikkeliin ja taimirekka toi Vierumäeltä pellonmetsitystaimet pihaan.

    Gla Gla 1.1.2023, 11:31

    Tiaisissakin on kaksi näkökulmaa. Talvella ne kaipaa ruokaa ja varmaan puustoisen metsän siementarjonta on hyvä asia. Keväällä ne kaipaa pesäpaikkoja, mutta hoidettu laatupuuta tuottava varttunut talousmetsä ei ole hyvä juttu. Hirvipassin tiaiset tuskin pesimäpuhissa olivat.

    Kun vielä rakennan aasinsillan otsikkoon, poimintahakattu metsä ei poikkea jaksollisesta tässä suhteessa.

    Timppa 1.1.2023, 11:52

    Eivät tietenkään missään pesäpuuhassa olleet.  Tarkoitus oli vaan kertoa, että tintit viettävät talvella kiertolaiselämää ja tuskin pysyvät kotikolonsa lähellä.  Viimeinen näkemäni tiaisparvi, yksi töyhtötiainen sakissa, kierteli n 2-metrisessä mäntytaimikossa.

    Perko 1.1.2023, 19:01

    Luonnon ilmiöille kuten  kuivuudelle, sateelle, tuulelle  jne on monet tekijät joille ei yks ”sateentekijä  ” mahda mittää. El Ninjo ja muut merivirrat säätelee aurinkotuulten avustamana jotensakin 11 vuoden välein erikoisia sään puuskia tällä telluksella.   Auringonpilkku maksimi korreloi  jopa ryzzän hyökkäilyja  melko samaan sykliin. Joskus heittä hieman mutta valskaa heillä rehellisyys kaik muutkin.

    Tuo mitä  Rane 1.1.2023, 08:07

    Jatkuva kasvatus käytännössä…:  on Ranen säikäyttänyt .   Jutussa Mikko Tiirola  kertoo Arvo Kettusesta ”itseoppineena metsänkasvattajana”.  On siinä ero onko  oppinut vai  jotenkin opetettu, sanoi Erno Paasilinna.   Oppinut tietää oppimansa mutta sillä opetetulla ei tarvitse olla tietoa siitä opetetusta, eikä ole ! Enkä ole aina varma onko  edes Mikollakaan.   No, vahinkoja sattuu jopa toimittajille.    Mielestäni on heikkoa ymmärrystä yhdistellä myräköitä  jonkin yksittäisen ihmisen syyksi.   Mauri-  Veera-myrskyt selvitti  kaikenmoiset kasvatukset, tuvan- ja kirkkojen katot niin oliko ne Ranen ja Mikko Tiirolan oppineisuuden  ohjeistuksella  luodut vahingot?  Eivät olleet, otaksun.

    Timppa 1.1.2023, 19:05

    Kumma vain, että myrsky osui Kettusen opeilla harvennettuun metsään.  Vaarallinen kaveri.  Kannattaa pysysyä loitolla.  Ties millainen myrskynjohdatin on.

Esillä 10 vastausta, 6,541 - 6,550 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 654 655 656 … 1 434 1 435 1 436