› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 68 69 70 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 13.4.2021, 08:44

    Mini Forestin videoilla on täyttä asiaa, joka sopii hyvin omatoimiselle metsänomistajalle. Tuottaa tulosta ja ei ole syytä noiden tulosten valossa jk. metsänkasvatusta aliarvioida. Pienaukko osoittautuu toimivaksi ja jk. metsänhoito osoittautuu myös toimivaksi.

    Kiistatta pora on etu istutustaimien menestymiselle. Poran jäljiltä vihhreitä taimia on selvästi enemmän, verrattuna muokattuun, mutta kellastuneita taimia voi olla myös juurinilurin jäljiltä. Syöntijäljet näkyy sieltä juurenniskasta alaspäin.

    Glaalle tuohon hirviognelmaan. Peitteisessä metsässä hirviongelma on vähäisempi, syystä että sitä hirvenruokaa (apetta) on peitteisessä metsässä huomattavasti vähemmän. Sitä verrataan avohakkuuseen ja varsinkin avohakkuisiin muokkauksen jäljiltä.

    Runsaat avohakkuut ovat lisänneet hirvien runsautta, vähän samaan tapaan kuin aikoinaan veroleimikot pahimmillaan saivat aikaan myyräongelman.

     

     

    Gla Gla 13.4.2021, 08:59

    Hirviongelma pietteisessä on kiinnostava asia. Kaikille tuttu asia on se, että valopuut menestyvät alikasvoksena huonosti ja varjossa kasvaineina ne kelpaavat erityisen hyvin hirvieläimille. Tuosta saadaan kiinnostava yhtälö.

    Timppa Timppa 13.4.2021, 09:44

    Hirviongelma pietteisessä on kiinnostava asia. Kaikille tuttu asia on se, että valopuut menestyvät alikasvoksena huonosti ja varjossa kasvaineina ne kelpaavat erityisen hyvin hirvieläimille. Tuosta saadaan kiinnostava yhtälö.

    Juuri näin.  Minua on ihmetyttänyt meidän metsissä se, etteivät hirvet viihdy aukkojen mäntytaimikoissa vaan hakevat ruokansa varttuneista metsistä.

    Siitäkin olen moneen kertaan kirjoittanut kuinka suojuspuuasentoon hakatun männikön mäntytaimet maistuivat hirville mutta vieressä olevan siemenpuuhakkuun ei.

    En ikipäivinä istuttaisi isojen puiden alle tai viereen mitään.  Kuuset saattavat kyllä pysyä hengissä, mutteivat kasva kunnolla.  Männyt voivat aluksi kasvaa, mutta sitten kuolevat eri syistä, hirvet, lumi,varjostus.

    Jovain Jovain 13.4.2021, 11:56

    Valopuiden alikasvokset kelpaavat hirville, mutta ei niistä riitä evääksi hirville. Hirvi ei myöskään kelpuuta hyvin hoidettuja taimistoja. Kävelee monta kertaa yli, mutta hoitamattomat taimistot kelpaavat. Noukkii kyllä raudukset koivun taimistoilta ja nuorelta ensihoidon tarpeessa olevalta taimistolta kelpaa kaikki, lehtipuun vesat, männyn taimet, horsmat, vatunvarret ja esim, suolaheinä ja muut herkkuheinät, jossain muokatussa kohdassa ovat suorastaan hirvien herkkua. Siellä avohakkuualueilla pääasiassa ne hirvien laidunalueet ovat. Peitteiset metsät säästyvät ja nekin hoidettuina vielä paremmin ja eihän siellä sitä evästä ole niin paljoa.

    Gla Gla 13.4.2021, 12:13

    Todellisuudessa peitteiset metsät säästyvät vain siksi, että kuusi on ainoa, mikä siellä pärjää.

    On uskomatonta, että jatkuvaa kasvatusta perustellaan ympäristöarvoilla ja silti siihen yhdistetään täysin luonnonvastaisia juttuja. Mutta onhan TV-shopissakin kaikki liian hyvää ollakseen totta.

     

    Jovain Jovain 13.4.2021, 13:51

    Tuskin säästyy kuusikaan, kliimaksivaiheen jälkeen on uudistettava ja valopuilla tietenkin. Menee luonnon kiertokulun mukaisesti. Jos jatketaan kuusella tapauskohtaista on sekin. Ja kuka sen lopulta sanoo mitä tehdään. Eikö voisi hoitaa vaan metsää ja kirjata ylös. Jäisi pois tuo typerä kisailu metsähoidon paremmuudesta ja tuottolaskenta siinä tarkoituksessa. En ainakaan muista, että joskus 60 luvulla olisi ollut erikseen tienvarressa jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen puita. Jossain vaiheessa on päätetty pitää ”erillään” ja samalla voisi myös puukaupan yhtenäistää.

    Timppa Timppa 13.4.2021, 14:25

    Taas kerran.  Eihän täällä kukaan ole kieltänuyt keneltäkään yksityiseltä jatkuvaa kasvatusta.  Eri asia on yhteiskunnan metsät, jos niissä siirrytään aloittajan esimerkin mukaiseen metsän haaskaukseen.

    Ostajat ratkaisevat millä säännöillä puukauppaa käydään.  Eipä taida löytyä yhtään sahaa, joka suhtautuisi jatkuvan kasvatuksen puihin samalla tavalla kuin aukon puihin.

    Gla Gla 13.4.2021, 15:10

    Minusta on jopa hyvä, että löytyy kisailua eri menetelmien paremmuudesta. Eihän se estä ketään hoitamasta metsiään parhaaksi katsomalla tavalla.

    Sitä en sulata, että satuillaan hirvituhoista, ympäristövaikutuksista yms. asioista ja näin halutaan kyseenalaistaa toisen menetelmän käyttökelpoisuus. Tietyt voimat yhteiskunnassa käyttää tätä surutta hyväksi ja yrittää vaikuttaa jopa lainsäädäntöön. Se mitä me täällä kinastellaan, on periaatteessa harmitonta. Se mitä vaihtoehtoiset faktat vaikuttaa äänestyskäytökseen ja eduskunnassa yms. tasolla päätöksentekoon, ei enää ole harmitonta.

    Jovain Jovain 13.4.2021, 15:35

    Kuusikoita on lisätty hirvien pelossa. Hirvikantaan sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta, vaikka peitteinen metsä ja kuusikot eivät suosi hirviä. Avohakkuut ovat lisääntyneet ja olisi kova vaatimus, jos hirvien takia avohakkuita vaadittaisiin vähennettäväksi.

    Vielä 50 – 70 luvulla hirviä oli huomattavasti vähemmän ja metsät olivat peitteisiä. Uskoisin metsänhoidolla olleen vaikutusta. Siihen aikaan jyrsijöille ja sorkkaeläimille ei ollut sellaista evästarjontaa, jota tällä hetkellä on.

    Gla Gla 13.4.2021, 15:43

    Taas kerran. Hirvikantaa säädellään kaatolupajärjestelmällä. Ei avohakkuiden määrällä tai taimikoiden puulajivalinnalla.

    Onko tämä vaikea asia ymmärtää, kun se toistuvasti nousee esiin?

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 68 69 70 … 1 537 1 538 1 539