Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,151 - 7,160 (kaikkiaan 10,604)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Katsoin tiedon viime hakkuulta, että 27 vuotta oli keskimääräinen lustokasvu ollut 4,66 mm noin viidenmetrin korkeudella.  Sellaista  ~260 kpl/ ha  saa myyntiin.    En  halua aiheuttaa paniikkia   kelleen enkä itsetuhoisia-ajatuksia  siksi kerron sen noin.    Aukkojen nopea hyötykäyttö  antaa jaksollisen ahertajalle  tuloa tuonnempana ei siinä peli ole menetetty.  Pitkäikä ja innostus auttaa.

    Nimetön

    Muistan kun MH veti kahden pillarin välissä vaijerilla kaiken sileäksi. Antakaa anteeksi  pyydetään. En ikinä.

    Visakallo Visakallo

    Perkon kertomat luvut on verrattavissa kolmekymppisenä tehtävään 2. harvennukseen meikäläisen metsissä.

    Reima Muristo

    Meikäläinenkin teki kolmekymppisenä 2.harvennuksia, vanhoilla päivilläni olen sitten jättänyt sen muille.

    R.Ranta

    Metsänhoidon taloudellinen tavoite ei ole jatkuva kasvatus tai jaksollinen kasvatus, vaan taloudellinen tavoite, kannattavuus. Joudutaan pohtimaan hakataanko vai annetaanko vielä kasvaa. Jos päädytään siihen, että hakataan, niin pohdittavaksi tulee se, mitä puita ja kuinka paljon poistetaan. Eli mikä näyttäisi sen hetkisen tiedon varassa tuottavan parhaan taloudellisen tuloksen. Päätöksiä joudutaan tekemään ajassa, olemassa olevan tiedon varassa. Ei ole mitään mieltä hirttäytyä johonkin periaatteelliseen metsänhoitoon, jonkun periaateen vuoksi. Meillä metsät ja metsänkasvatuksen edellytykset poikkeavat niin radikaalisti toisistaan, että yhtä vastausta ei ole, varsinkin kun tulevaisuuskin on tuntematon. Muutokset voivat olla huomattavia. Mikä toisissa olosuhteissa näyttää hyvin kannattavalta, voi toisaalla olla taloudellisesti mieletöntä

    Emme tiedä yhtään kuka ja millä periaateella metsää tullaan hoitaamaan esim. jo viidenkymmenen vuoden kuluttua. Emme voi tietää kuinka jatkuvaa esim. jatkuva on, emmekä edes tee sillä tiedolla mitään. Miksi siis käyttää aikaa sellaisten periaatteellisten kysymysten nyanssien pohtimiseen ja väitellä niistä verisesti.

    Timppa

    Samaa mieltä Jovainin kanssa.  Kasvatustapa ei ole päämäärä.  Meillä päämääränä metsien hyvä kasvu ja monipuolinen puusto tulevaisuudessa.  En tiedä muuta systeemiä kuin jaksollisen.  Tietääkö jokum muu?

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”Miksi siis käyttää aikaa sellaisten periaatteellisten kysymysten nyanssien pohtimiseen ja väitellä niistä verisesti.”

    Molempia kasvatustapoja käyttäneenä minulla on ollut se hyvä puoli, ettei asioita ole ollut tarvetta viedä periaatetasolle, vaan puhtaasti raha on ratkaissut miten toimitaan.

    Gla Gla

    Muutenkin yleensä on hyväksi, jos miettii etukäteen taktiikkansa valmiiksi.

    Joskus olisi mukava kuulla Reimalta jotain, miten hän toimii tuon tietämättömyyden ja epävarmuuden korostamisen sijaan. Päätöksiä pitää edelleen tehdä, jos johtaa nelinumeroista hehtaarimäärää.

     

    mehtäukko

    RR…”Ei ole mitään mieltä hirttäytyä johonkin periaatteelliseen metsänhoitoon, jonkun periaateen vuoksi. Meillä metsät ja metsänkasvatuksen edellytykset poikkeavat niin radikaalisti toisistaan, että yhtä vastausta ei ole, varsinkin kun tulevaisuuskin on tuntematon….Emme tiedä yhtään kuka ja millä periaateella metsää tullaan hoitaamaan esim. jo viidenkymmenen vuoden kuluttua…”

    Tutkituissa ja koetelluissa mh-malleissa ei ole kummoisia hirtoksia, kun perusteet ymmärtävän mo tarve on vain valita oikea menetelmä. Aikailu ja arpominen maksaa heti.

    Mitä tuosta on muuta ymmärrettävissä,- no sen että RR on 10 vuotta lyhentänyt horisonttia tulevaisuuteen aiemmasta, ja ”tulevaisuus on tuntematon”… edelleen. Kyseisen ajattelumallin ihmisen ei pitäisi omistaa kiinteistöjä, vaan pysyä hektisissä pelinappuloissa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ahdistusta voi helpottaa jos lukee Tapion mh-suositukset.

Esillä 10 vastausta, 7,151 - 7,160 (kaikkiaan 10,604)