Suositusten sisäistäminen on ensimmäinen ”vapauttava” ehto.

Toisena se työjakso/ sarka on esim. mts:n 10-vuotiskausi, jossa suosituksia toimeenpannaan.

Pitkässä juoksussa vain spv-tilanteessa voi haikailla ohimennen monikymmenvuotisia periodeja. Muu siinä horisontissa on täysin tyhjänpäiväistä.

Jos puhutaan kannattavuuudesta, kuten Reima ilmeisesti haluaa, kyse ei ole käärinliinoista. Kyse on siitä, mikä on hyvä tapa hoita metsää riippumatta siitä, omistaako sen itse, perikunta vai rahasto.

Olosuhteet ja tilanteet muuttuu, mutta puusto kasvaa ikivanhojen sääntöjen mukaan. Mikään talousmatematiikka ei saa kuusen tainta kasvamaan kelvollisella tavalla kuusikossa, eikä minun ennusteeni mukaan uudistaminen tule minun omistusaikana niin kalliiksi, että 1,5 metriä 30 vuodessa jk-puustossa olisi hyväksyttävä kasvu. Tällaisen menetelmän haikailuun ainoa ydinliiketoimintaan liittyvä mahdollisuus liittyy metsän poistaminen talouskäytöstä ja sen siirto vastikkeelliseen suojeluun. Mutta kun se ei ole minulla talousmetsän työkalupakkiin kuuluva vaihtoehto, jätän sen huomiotta talousmetsän linjauksissa ja keskityn hankkimaan rahaa puun myynnistä. Näin varsinkin nyt, kun rahaa tuputetaan suojeluun ennätyksellisiä määriä. Jo seuraava hallitus joutuu miettimään, onko ainakaan yksityisten osalta varaa suojella puustoisia metsiköitä, vai olisiko parempi suojella puuttomia soitia, kallioita ja avohakkuualoja. Viimeisistäkin tulee luontoarvojen osalta hyviä, kun hetki maltetaan odottaa. Ei meillä ole kiire, Keski-Eurooppa hävitti oman luontonsa satoja vuosia sitten ja jossain tätäkin aikaisemmin. Historiasta voidaan lukea tuhansien vuosien takaisista metsien hävityksistä. Ne on nykyihmiselle osa normaalia luontoa.

A J ,  Juu,  sieltä Tapion suosituksista näkee mm-kuskikin  ohjeet urille ja ppa laskelmat jos tekee   puhtaita läikkiä taimia varten.   Tuotto tulee tukkipuista,  jälki on monimuotoinen  ja metsotkin kiittää!

Veikkaan syyksi kahta asiaa.

1. Osa ei välitä siitä, jos palsta ei uudistukaan. Heillä ei ole käärinliinoissa taskuja, eikä onnistuneessakaan tapauksessa uudistusala ehdi tuottaa hakkuutuloja. Motiivi investoida puuttuu ja se ohjaa selittelemään asioita talousmatematiikan avulla.

2. Uskotaan vaihtoehtoisten uudistamismenetelmien toimivuuteen huolimatta siitä, että ne on kokeissa todettu epävarmoiksi. Toimivat menetelmät ovat jalostuneet yleisesti käytössä oleviksi, mutta joillain on tarve keksiä pyörä uudestaan. Ohjaavana tekijänä voi olla ykköskohdan kannustimet tai sitten kauna ns. virallista totuutta kohtaan.

Edellisille: niinpä. Ei kukaan halua jättää taloaankaan heitteille, vaikka korjauskuluja ei välttämättä saakaan täysimääräisesti takaisin, eikä varsinkaan korkoa investoinnille jos markkinat ovat juuri myynnin hetkellä heikot.