Käytäntöä ja kokemusta on jo pitkälti tuhansia vuosia.  Puille ja saniaisille kehittynyt neuroverkko ( selviytymisenäly) on  vanhempi kuin ihmisellä yli  miljoonia vuosia.   Tietoakin on kertynyt luettavaksi ja näytteitä joita ei ole ihminen saastuttanut tuhansiin  vuosiin.   Nykyiset tavoitteet ja opit ovat laadittu enimmäkseen sellunkeittoon. ” Kuusi viisasta  ”  vahvistivat  laintekijälle  opin johon metsäkansa   alistettiin  kuin  siirtomaissa.    Metsälehden  keskustelut  eivät riitä  just’ kassaranteroitusta pitemmälle ohjeeksi.

Perko voisi parantaa ohjeiden tasoa täällä itse hyvinkin helposti: kertomalla mittauksiin ja puun myyntiin perustuen tuloksia. Jos pääsee vaikka alueen ja omistamiensa kasvupaikkojen keskikasvuun kiertoajalla ja keskituottoon euroina per hehtaari vuodessa niin voi olla tyytyväinen?

Anneli se vain yrittää jaksaa pitää tätä keskustelua pystyssä. Perko yrittää todistella omaa erinomaisuuttaan ja miksipä ei. Jokainen joka työkseen metsässä pyörii näkee kyllä todellisuuden.

Kurki. Monta muutakin tutkimusta lakkautettiin tuolloin, varsinkin niitä jotka eivät palvelleet tehometsätaloutta eikä vuoristoneuvoksia. Heikinheimohan oli tutkijauransa alkuaikoina yksi tutkija, joka piti tärkeänä luonnonmetsien toiminnan ymmärtämistä tärkeänä lähtökohtana metsänhoidon kehittämiselle. Samoin ajattelivat Ilvessalo, Sarvas ja Kalela. Metsäntutkimuslaitos lakkautti metsäbiologisen tutkimuksen -60 luvulla yli 30 vuodeksi. Se katsottiin tarpeettomaksi, koska kaikki luonnonmetsää oli tarkoitus hakata pois. Tavoitteeksi tuli ”päästä irti luonnon jalkapuusta”. Tähän pyrkivät teollisuuden etuja ajavat metsäpoliisin virkaa hoitivat piirimetsälautakunnat ja KMS Tapio, käsikassaranaan MTK ja metsänhoitoyhdistykset. Avohakkuu oli ainoa hyväksyttävä metsänkäsittely ja istutus sen jälkeen. Tietenkin Tapion taimitarhoilta ostetuilla taimilla. Toisinajattelijat vaijennettiin. Tutkijoista Olavi Heikura esitti turansa alkuaikoina varsin myönteisiä käsityksiä yläharvennuksesta. Hänet valittiin Metsätutkimuslaitoksen ylijohtajaksi ja puheet yläharvennuksesta loppuivat. Erkki Lähde on leimattu jk:n profeetaksi, mutta alkujaan hän tohti epäillä syväaurauksen ja koivuvihan tarpeellisuutta. Päämetsänhoitaja Lauri Vaara oli sitä mieltä, että vallalla olevat metsänkäsittelymuodot ovat ajaneet metsänomistajat pois metsistää. Virkavirheitä etsittiin, mutta ei löytynyt.

Kai  AJ muistaa.  Lähetin  jo vuosia sitten kuvat ja tiedot.  Vaikutus oli palstalaisiin kuin vasemmiston pieneen oravaan.  Ukot repi polihousujaan, tahrivat säpikkäänsä ja itsetuho hiipi heidän mielensä, siltä vaikutti palautteet.  Mie poistin lehdestä kuvat ja hävitin datan myös laskukaavat juurineen.   Aivan kuin Stalin aikoinaan määräsi atk-koneen suunnittelusta, en  halunnut samaa kohtelua  ( ukrainalainen Sergei Lebedev oivalsi kaksilukujärjestelmän tietokoneen ratkaisuksi)  , hänet  ammuttiin ja data  tuhottiin. Mie oon allerginen  vahvalle sähkölle ja nikkelille.

”Meidän metsistä” on ilmasta kuvaa  kilomeritolkulla  tutkimusmappeja ja  monen lääninverran tehty hakkuita, poltettu ja istutettu niin eikös niistä nyt koulutettu ihminen  saa jo selvän  mikä on mennyt pieleen kun pitää vaan kärvistellä rahatta  vuos’kymmenet ja  kemeraa vuotella vesakossa. Perikuntakin on hermona.