› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,471 - 7,480 (kaikkiaan 14,424)
1 2 3 … 747 748 749 … 1 441 1 442 1 443

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 10.4.2023, 09:46

    Nyt olen jovain kanssasi samaa mieltä. Jatkuva on erinomainen vaihtoehto mutta pysyväksi vaihtoehdoksi sitä ei ole. Toisaalta on taas järjenköyhyyttä tuhota luontainen kelvollinen taimikko ja istuttaa sekä muokata sama maapohja.

    Tomperi 10.4.2023, 10:07

    Jatkuva kasvatus ei voi olla malli tai kopio keskieurooppalaisesta tavasta toteuttaa jatkuvaa kasvatusta. Suomessa tällä hetkellä parhaimmat runko hinnat ovat luokkaa satanen tai kaksi, Saksassa tuhansia euroja per tunko jopa kymmeniä tuhansia.

    Kertokaa mulle joku kohde joka on suurusluokaltaa muutaman hehtaarin kokoinen joka ei ole uudistunut sen takia ettei metsänuudistamistöitä ole tehty, haluaisin sen nähdä,  Itselleni tulee mieleeni luonnon tekemä myrskykohde  joka malliksi suojjeltiin eikä se vaikuta puuttomaksi jäävän. Varmasti nämä turpeennosto alueet ovat sellaisia mutta yhdellä kävin joka oli jätetty niille sijoilleen,  ojan reunat semoisessa kasvussa että ei sitäkään voinut autiomaan pitää…. ai niin molemmat kohteet olivat saamattomien savolaisten asuinalueilla.

    Timppa 10.4.2023, 10:10

    On paljon kehityskelpoista ja luontaisesti uudistuvaa. Niiden varaan peitteinen metsänhoito on ohjattava.

    Meidän metsissä, joita on satoja hehtaareja, on tullut vastaan koivukohde, joka voidaan kasvattaa kaksivaiheisena.  Ei yhden yhtäkään kuusikkokohdetta, joissa olisi jatkuvuutta.  Olen lähettänyt niistä kuviakin.  On siis täysin tyhmää hakata pienaukko ja odottaa, että se taimettuisi.  Ei se taimetu.  Jos on olemassa valmis taimikko, niin se kannattaa totta kai hyödyntää kuten tuossa edellä todettiin.

    Nostokoukku 10.4.2023, 10:19

    Onko joku nähnyt jossain 50 vuotta vanhan aukon?

    mehtäukko 10.4.2023, 10:30

    Naapurihulttiolla on kahdeksas vuosi meneillään. Ruokavirasto teettää nyt työt pakolla.

    Timppa 10.4.2023, 10:31

    Kertokaa mulle joku kohde joka on suurusluokaltaa muutaman hehtaarin kokoinen joka ei ole uudistunut sen takia ettei metsänuudistamistöitä ole tehty, haluaisin sen nähdä,

    Minulla on ”muutaman hehtaarin” kokoinen esimerkki kohteesta, jota ei hakkuun jälkeen ole uudistettu.  Kävi nimittäin n 1995 niin, että Valtio halusi suuren Natura-alueen, johon tuokin alue sitten sisältyi.  Oltiin ennätetty hakata, muttei vielä tehty uudistamishommia.  Alue päätyi siis suojeluun.  Nyt nähdään lopputulos.  Jos haluaa kasvattaa leppää, haapaa ja hieskoivua, mutta ei ole kiinnostunut havupuiden kasvattamisesta, niin tuolla menetelmällä aika todennäköisesti onnistuu.

    Olen lähettänytkin joskus kuvia tuosta alueesta.

    Meille kummallekin kävi tuossa Natura-hommassa hyvin.  Me saatiin saman arvoinen vaihtomaa.  Puolet oli kuivahkon kankaan männikköä ja puolet  lehtomaisen kankaan n 25-vuotiasta kuusikkoa.  Valtiolle luovutetulla alueella oli paikoin järeää kuusikkoa ja männikköä, metsälehmuslehto, 3 pientä lampea ja soita, joten metsätalouden harjoittaminen olisi ollut hankalampaa, mutta ensiluokkainen suojelukohde.

    Tomperi 10.4.2023, 11:10

    ”Jos haluaa kasvattaa leppää, haapaa ja hieskoivua, mutta ei ole kiinnostunut havupuiden kasvattamisesta, niin tuolla menetelmällä aika todennäköisesti onnistuu.”

    Sehän on just hyvinkin kannattava tapa. saadaan lepikot aikaiseksi luontainen kuusikko syntyy ja pyyt aikanaan viihtyy…. sehän soveltuisi todella hyvin esimerkki kohteeksi laskelmille esimerkiksi sille kuinka kannattavaa on sadan  kahdensadan vuosden ajan jaksolla.

    Se että tämä ns tehohoito edellyttää valtion tulia yksityiselle metsänomistussektorille jatkuvasti on ,,,, sanonko mistä.  Jos rohkenet ilmottanet koordinaatit, käyn katsomassa jos suinkin mahdollsita.    Tai sitten hoidetaan yhteydenotto lehden toimituksen kautta.

    Rane 10.4.2023, 11:54

    ”Se että tämä ns tehohoito edellyttää valtion tulia yksityiselle metsänomistussektorille jatkuvasti on ,,,, sanonko mistä.”

    Mitä tukia uudistamiseen Tomperi tarkoittaa?

    Jovain Jovain 10.4.2023, 12:18

    AJ: ”alikasvoksiin voidaan varmasti tukeutua vain silloin kun niitä on jo olemassa”. Jos peitteiseen metsänhoitoon pyritään, niihin olemassa oleviin, kehityskelpoisiin metsiin ja taimikoihin on turvauduttava, ei lain sallimiin uusiutumattomiin ja kehityskelvottomiin. Huonoin tuloksin niistä metsää tehdään, on turvauduttava viljelyyn. Ei myöskään metsänhoidon ja korjuun esteenä oleviin eli puuhuollon tiellä oleviin. Kelvollinen pitäisi pystyä hyväksymään?

    Visakallo Visakallo 10.4.2023, 13:25

    Minäkin voisin näyttää Tomperille muutaman hehtaarin alueen ihan tuosta vierestä, johon ei ole yli 40 vuodessa tullut sellaista metsää, jossa olisi markkinakelpoista puuta. Valtapuulajina on laho sekalehtipuu. Kesäretkeläiset alueen aikoinaan näkivätkin.

Esillä 10 vastausta, 7,471 - 7,480 (kaikkiaan 14,424)
1 2 3 … 747 748 749 … 1 441 1 442 1 443