Jatkuva kasvatus käytännössä.

Korjuun haasteista on kyllä kerrottu. Vähintään kolmasosa taimista päätyy huonoon kuntoon jk-hakkuiden yhteydessä. Peitteisissä olosuhteissa uratkin osuvat monesti huonoon kohtaan. Jos ei näitä asioita haluta ymmärtää, pitäisi kuitenkin olla ymmärrystä jättää syyttämättä tahoa ,joka yrittää tehdä mahdottomasta mahdollista. Toki konekuskin syytähän kaikki on , jos olosuhteet syystä tai toisesta ovat hankalat. Sama ongelma on edesssä ylitiheissä riukumetsissäkin . Vain sillä erotuksella ,että aiheutuu  vaurioita ja nirhaumia vain puiden tyville. Ison puun kaatuessa tärveltyy kuitenkin monta pienempää täysin latvasta tyveen ja taimet kaadetun puun oksien leveydeltä vedettäessä runkoa karsinnan aikana. Jos palstalle viedään liian pieni kone , seuraa fysiikan lakien vuoksi vielä enemmän hävitystä. Puu vie konetta , mutta kone ei vie puuta. Toivottoman rimpuilun jäljiltä metsä näyttää lähes samalta , kun olisi joutunut tykistöiskun kohteeksi.

Näin on!  Opettelua on ja kokemuksen puutetta. Niin myös rakentamisessa oli, ei laiteta märkiä villoja ja että kestävät kuivana. Metsänhoitokin oli vielä hallinnassa jukilausuman jälkeen, mutta ei ole enää. Ei tässä sen kummemmasta asiasta ole kysymys!

No, jotta samaa virhettä ei aina toistettaisi niin pitää muuttaa menetelmät paremmaksi niin ettei ne tuhot uusituisi. Koneet ja koulutus, jatkuva oppiminen, valvonta ! Tutkinto ja haastattelu ennen hakkuuta Ostajalle ja tekijälle !!!

Siis helikopteri  ja metsuri.  Fysiikkaa tai biologiaa emme voi muuttaa.

Miksi pohtia keinoja toteuttaa perusteiltaan järjetön hakkuu. Ei talon rakentajakaan laita kivisokkelin tilalle huolellisesti suunniteltua ja toteutettuja puuperustuksia.

Miksi pohtia keinoja toteuttaa perusteiltaan järjetön hakkuu.  Metsänharvennus ei ole järjetöntä kuin silloin kun on järjettömät hakkaaja tai tyhmät , osaamattomat ja välinpitämättömät.  Asenne on havaittu olevan lepsu tai kateissa etenkin kun myyjänä on naine.  Äitini metsään  mentyäni äijiltä loksahti suuauki.  On mahdollista tehdä hommakunnollakin mutta kun metsäasiantuntija  kertoi oppiajaltaan, ”motolla opeteltiin niin aina kaadetiin tiheimpään taimikkoon” … ”no kun pänni se homma ” .   M- ukot ja sun muut suorittajat eivät oleet oppineet taitoa työhönsä.  Ei heitä olis pidetty missään sorvillakaan jos  vain sutta sorvaa, tai susi-rakentajia  vieraanpalveluksessa.

On  video jossa  opetetaan ja näytetään harventamaan niin jälki on hyvä.  Olen nähnyt hyvän tuloksen livenä  omassa metsässäni ja tekijä sanoi , isänsäkin tekevän kotonaan samalla tavoin.   Todistaa sen, että harvennusmetsänkäsittelyn voi oppia nykyisillä koneillakin!   Mestari Motokuski sanoi joitain vaatimuksia, ne pitänee paikkansa. Hyvää tulee Sampon jäljeltä nuoressa metsässä.   On tulossa ne ”helikopterit ”  mutta ihan maasta toimivat eivätkä säre kolmea-aaria  puustoa joka puulla jota pätkii!

Palstalle riittää näitä räksyttäjiä. Viimein  Ranelle on onnikohdannut  juhannushekumana tuntenut myrskyn varmaan syvällä.