Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 919)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR: Laskentakorolla ei ole mitään tekemistä metsästä saatavan tuoton kanssa.

    Miten saa päätettyä, kuinka paljon laittaa rahaa metsän uudistamiseen – muuten kuin laskemalla mikä käsittelyketju tuottaa halutun tuottovaatimuksen investoinnille? Minun ei kylläkään tarvitse laskea, koska pääsääntöisesti sijoitan uudistamiseen ja hoitoon Tapion ohjeiden mukaan. 🙂

    aegolius

    Tuota ”ei mitään tekemistä” jäin miettimään itsekin. Ehkä Reima kohta selittää mitä tarkoitti.

    mehtäukko

    Eipä siis vaikuttanut mopon ohjausiin tuokaan ”tieteenala”! Ymmärrän tietyn rajaisen perustasoisen kustannusvertailun. Että se olisi mahdollista, kokonaisvaltainen metsätalouden käytännön tunteminen, menetelmien vaikutus ja todennäköisyyksiin pohjautuminen ovat perusta. Luonnon kasvulla on joskus omat korttinsa, ja niihin on oikealla tavalla reagoitava.

    Jos olen metsikön lannoituksen pohjatyöt tehnyt kuviolle vallitsevan tutkitun tietotaidon mukaan, mitä sitä enää laskeskelemaan? Metsä-ekonomit ovat laskeneet sitä sen sata kertaa. Kuutiotilavuus ennen ja jälkeen kertoo sitten toteutuneen sijoitetun koron.

    Mehtäukko on joskus valinnut metsätalouden ensisijaiseksi oheisjuttuineen. Tarkoittaa, että tekemiset tehdään ei hinnalla millä hyvänsä, vaan järkevästi ”varminta” tietoa hyödyntäen.

    Ja se riittää.

    Jovain

    Suorittava porras: Mistä niitä jatkuvan kasvatuksen metsiä riittää arvioitavaksi, kun jk. sulun purkamisesta ei ole kuin 7 vuotta. Hyvin voisin 50-70 luvun kokemuksesta kertoa, että olen nähnyt parempaakin. Silloin kysymys oli todellisista jk. metsistä ja niiden hoidosta.

    Sen aikaisia metsiä ei enää ole, ovat jaksollisia metsiä tällä hetkellä ja on aivan toisenlaisesta metsänhoidon kulttuurista kysymys. Sen aikaiset metsät eivät olleet (kaikki) pilalle harsittuja, niin kuin täällä väitetään. Oli jo siihen aikaan optimaalisesti hoidettuja (jk. metsiä), joita voi seurata vaikka Perkon lustoista tai on Arvo K. metsänhoidossa seurattu.

    Tuohon paremmuuteen on se ongelma, että jk. elementit kelpaavat myös jaksolliseen metsään. Eli omitaan jaksolliseen metsänhoitoon ja että saataisiin riippumaton tulos, eihän ne jk. elementit sinne kuulu.

    Jos kerran  eriyttäminen on määritelty ja vastakkainasettelua noudatetaan, pitäisi se tulos pystyä myös määrittelemään.

    On syytä seurata tutkimuksen tuloksia, eiköhän niistä aikanaan selviä, mistä on kysymys. Vastaukset voivat olla myös muuta, mistä tällä hetkellä kinastellaan. Voivat olla poliittisia ja voivat olla yhteiskunnallisia, voi olla myös ”uudentyyppisestä” harsinnasta kysymys. Tulevissa päivityksissä niistä yleensä kerrotaan.

     

     

    Timppa

    Tutkimukset eivät voi tietenkään muuttaa sitä tosiasiaa, ettei jatkuva kasvatus voi koskaan olla ainakaan keskimäärin kannattavampi kuin jaksollisen.  Kasvatetaan perimältään huonompia puita huonommissa oloissa.   Näin se vaan on.

    Jos joku toisenlainenkin esimerkki on, niin se kuuluu biologiaan sekin.  Ovathan meistä toiset pitempiä tai viisaampia kuin toiset.  Jos vaikka 80 % tuottaa jaksollisessa paremman tuloksen, niin eiköhän viisas metsänomistaja käytä jaksollista normaalimenetelmänä.

    Jovain

    Onhan tuo Timpan 80 % huomattavan korkea lukema väitteeksi, mutta lopultakin vain väite. Siihen joukkoon katson myös omien väitteideni kuuluvan.

    suorittava porras suorittava porras

    Timpan esittämä ei ole pelkkä väite. Näytöksi riittää Suomen mittava metsäteollisuus ja sen vaikutukset kansantalouteen. Puuvarannon tuplautuminen muutamassa vuosikymmenessä pitäisi riittää näytöksi menetelmän toimivuudesta  Toiselta puolelta on esittää vain harhaan johtavia teorioita.Harsintatalouden pysäyttäminen esti Suomen ajautumisen kehitysmaaksi.

    Jovain

    Eipäs sotketa asioita, kysymys ei ollut harsintametsätaloudesta. Sen turmiollisuudesta olen samaa mieltä. Suorittavan, samoin Timpan tulokset ovat siitä, sen turmiollisuudesta ja hyvä niin. Myös osoitus menetelmän (jaksollisen) toimivuudesta, sitähän ei kukaan kiistä.

    Mutta ei pidä myöskään nostaa tikun nokkaan asioita, jotka eivät sinne kuulu ja joilla on kääntöpuolensa. Luulisi metsälain olevan siitä riittävä osoitus. Seikoilla, joita ei suinkaan harsintajulkilausumassa ole kielletty. Sen tekivät ”metsäviisaat”, jotka kuvittelivat, että on olemassa vain yksi totuus.

    Puuki

    Esim. MH:lla on jo 80-luvulla perustettuja jk:n koealueita Etelä-Suomessa. Pohjoisempana niitä on 30 000 ha (3 kpl) mutta ovat myöhemmin perustettuja.   Ongelmana (tulosten mukaan)  esim. se  että taimia ei synny yhtä hyvin kuin mallinnusten mukaan ja korjuuvaurioriskit lisääntyy usein toistuvien hakkuiden takia.

    Jovain

    Onhan tutkimustoiminnan annista kuultu kerrottavan, että kielteinen tulos on yhtä arvokas kuin myönteinen tulos. Ja että käytäntö ottaa vain tutkimuksen parhaat osat käyttöön. Tottahan taimettumisen puute on jo huomioon otettava seikka. Tiedetään myös, että maanpinnan rikkominen auttaa siihen.

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 919)