Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,471 - 8,480 (kaikkiaan 13,093)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Mihinkäs muuhun kuin tutkimukseen on uskominen. Voidaan päätyä myös jatkuvaan kasvatukseen, jolloin ei tarvitse investoida jaksottaisen metsänhoidon kustannuksiin. Siihen nähden puuta voidaan tuottaa myös ”nolla” kustannuksilla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että metsät jäisivät hoitamatta. Toki jatkuvassa kasvatuksessa tuotto kuutioina voi olla vähemmän, mutta voi myös eurotuottoina olla enemmän. Tuskin kuitenkaan kuutiot ratkaisevat.

    Perko

    Timpalle on iskostunut Lapinjärvi takaraivoon. Metsiä ja koealoja  voi olla muuallakin kuin jossa Lapinjärvellä tutkimus oli lopetettu .  Tuo 2,5  m3 kasvunlisä aukosta on kuin käenpoikasen hoito toisten kustannuksella.  120 m3  lisä  nykyisellä 2000€ riskisijoituksella on  niitä hölmöläisten  typeryyksiä johonkin 70 vuoden päähän. Sellumestarit  nauraa!!  Myynnin lisä tulisi olla yli 12 000 € /ha välttääkseen tappion.

    Vakuustalletus oli  metsänomistajan omaa rahaa !  Sitä käytti  metsänviisaat ostoihin työnjohtoon ja tarkastuksiin matkakuluihin siihen seuraavan metsän tekoon.

    mehtäukko

    ”…Vakuustalletuksista näkee  uudistukseen tarvittavat summat kultakin aikakaudelta, että seen verran tekemistä….  Todistusaineeksi tarkoitan varauksia enkä sillä enempi kiusaa jo tappion kärsineitä …Omistusoikeus  oli hävitetty valvonnalla  ja mikään perustuslainkohta ei olisi oikeuttanut vakuuksiin….Vakuustalletus oli  metsänomistajan omaa rahaa !  Sitä käytti  metsänviisaat ostoihin työnjohtoon ja tarkastuksiin matkakuluihin siihen seuraavan metsän tekoon…”   Perkolta täydellistä asiain vääristelyä.

    Valtio osallistui aikoinaan metsänomistajien maanhankinnan korkotukirahoitukseen edullisilla lainoilla. Metsänparannusavustukset ja -lainat tukivat metsätalouden harjoittamista vuosikymmenet, jatkossa Kemerat, Metkat…Kun näin oli, miksi valtiolla ei olisi ollut oikeutta vaatia hakatun metsän osalta vakuustalletusta ( joku %-osa ) uudistamisen takeeksi, kun taustalla oli satojen miljoonien avustukset?

     

    Puuki

    Vakuustalletus oli mo:n rahaa. Jos uudistaminen onnistui edullisemmin , loput talletetusta rahasta sai takasin.

    Metsän perustaminen eli uudistaminen oli 70-luvulla edullista nykypäivään verrattuna. Eikä nykyäänkään siihen mene 2000 €:a.

    Visakallo

    Näin se juuri oli, kuten Puuki kirjoitti. Ei minullakaan koskaan mennyt kuin murto-osa vakuustalletuksesta uudistamiskuluihin, koska tein työt itse. Kun taimikko oli vakiintunut, napsahti vielä verovapauskin silloin pinta-alaveron aikaan.

    Perko

    Metsäjohtaja Visakallo kertoo ”tein työt itse”, Se on kuitenkin palkatonta  taksvärkkiä  metsäyhtiölle mikäli on kyse myyntiaikomuksesta.    Kun osaaminen on sopivaa vain  kantamiseen ja mättämiseen  niin  silloin ovat vaihtoehdot vähissä ja  alistuttava  metsänviisaan ohjaukseen jopa omien rahojen hallinnassa.    Verovapaus taimikossa 10 vuotta  ei tuottanut markanvertaa lisätuloa, nyt niistä pitää maksaa vero euroissa  koko myyntihinnan  mukaan.

    Vesonta ja raivausjutuissa olette kertoneet  kolmenkertaisestakin  siivouksista ja aukon elvytyksistä.  Oletan etteivät ne ihan ilmaista  ole.    Toisaalta  hyväntekeväisyyttä  ja  lahjoitusmieltä joissain asioissa arvostetaan.   Metsätuho  myös paljaaksihakkuu on  jotenkin metsitettävä mutta ei  siihen valtion rahaa kuulu antaa.

    suorittava porras

    Visakin saa tekemästään työstä palkan. Metsäomaisuus ja puusta saatavat myyntitulot ovat kasvaneet vuosien kuluessa metsähoitotöiden ansiosta huomattavasti. Autokin vaihtuu uuteen kolmen vuoden välein pelkillä kemerarahoilla ja aukot uudistetaan hakkuutähteistä saatavalla tulolla . Puun myynnistä saatavat tulot ovat pelkkää plussaa. Jos vielä tehtäisiin vertailu Perkon ja Visan tilojen hinnoissa tilanteessa ,jossa ne myytäisiin ,olisi hehtaarihinnoissa huima ero Visan hyväksi. Siinä olisikin Perkolla melkoinen työmaa selittää omaa toimintaansa kannattavaksi. EDIT

    Perko

    Suomessa oli   metsäteollisuus  jo enne 1950 ja avohakkuita.  Suorittava  kun olet teollisuuden tänne  luonut niin vieläkö jatkat myös hintakartelleita?   Niitä mie en myös hyväksy enkä puunkorjuun ja kaupankäynnin koplausta.   Hakkuun aikainen ” vuokraoikeus”  pystykaupassa  on myös virhe.

    Meilläpäin autoista keskustelevat ja kilpailevat  5- vuotiaat ja 18 vuotiaat  harrastelija  entisöivät  ”meikkailevat” noppakuutiolla.     Miksi  pitäis metsätila myydä?  sehän on  varmaa tuloa tuottava yritys  kun ostajat  pidetään riittävän etäällä metsäomaisuudesta.

    Visakallo

    Eiköhän Perko ne metsäteollisuuden alkuaikojen määrämittahakkuut olleet aika lähellä avohakkuita, tosin sillä erotuksella, että avohakkuun jälkeen synnytetään uusi kunnon metsä, mutta määrämittahakkuun jäljeltä jäi raiskiot. Aika raiskiolta alkaa täälläkin päin nyt parin myräkän jäljiltä näyttää uus-määrämittahakkuut, joita jk-hakkuisikin nykyisin kutsutaan.

    Timppa

    Et Perko vieläkään ymmärrä kuinka paljon parempaa hintaa aukon puusta saadaan.  Otapa sekin laskelmissa huomioon.

    Olen kulkenut monen  tilan mailla metsällä 80 vuotta.  Ensin  isäni kanssa, sitten  yksin. Alkuaikojen metsät olivat helppoja kulkea, sillä niitä ei ei ollut yleensä hakattu, koska ei ollut mitään myytävää.   Ei ollut kulkemista haittaavaa risukkoa.

    Huonompikin lentoonampuja sai joskus saalista, sillä puita oli harvassa.  Et ole Perko nähnyt noita entisajan harsintametsiä.

Esillä 10 vastausta, 8,471 - 8,480 (kaikkiaan 13,093)