› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,801 - 9,810 (kaikkiaan 10,646)
1 2 3 … 980 981 982 … 1 063 1 064 1 065

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 15.4.2024, 13:56

    Puheet uskostanne  on huono peruste.  Väite  kehumisesta  ei pidä  paikkaansa  olette  vaatineet, mankuneet ja  kerjänneet numeroita pöytään , noista  ei pitäis olla  mitään vaivaa kelleen.   Suurta eroa puilla  kasvuissa ei voi olla jaksolliseen paitsi aukkoon.  Eroja syntyy  kun  toisesta saadaan silloinkin myyntiä kun toisessa on vielä menot päällä.  Toiseksi  varhaisempi myynti mahdollistaa kasvunrinnalla sijoittaa  tuottoa  korkoa korolle  joka on puitten lineaarista kasvua  huomattavasti  tuottoisempi.

    — Miussa on  kaikkea muuta vikaa   mutta   kehumiseen tuloillani etenkään metsän tuotolla en  voi kerskua.    Olen  joskus ollut omasta mielestäni hetkellisesti  tosi huippuansiossa  ja  silloin  oli outo-olo, että   saattaa kaverit kaikota.  Onneksi  olo korjautui ja vanhat kaveritkin tuntee vielä.

    Puuki 15.4.2024, 14:09

    <p>Varhaisemman myynnin ero tulee selvimmin näkyviin päätehakkuussa suhteessa jk:n metsän korjuuseen.  Useimmille se on jo selvinnyt lukuisten esimerkkien myötä mutta Perkolle ei. </p>

    Perko 15.4.2024, 14:46

    Esimerkkejä on ollut riittävästi.   Olen pakotettuna ” metsänvartian”   määräyksellä tehnyt useita  päätehakkuumyyntejä niin kuin  Puuki  on tehnyt.    Pitkällisen odottelun perään  on toimittu ja samalla  tuhoutunut metsästä  ne seuraavat  myyntiin kohta kelpaavat tukkipuut PROPSIN HINNALLA.    Vakuusrahta  jäivät kaniin tilille ! Kaik’ on nähty!  Enkä kaipaa  niitä aikoja takaisin.

    Hannikaisen  aikoihin ja sen jälkeenkin reipas metsänkansa söi  petäjäistä  Saarijärven seutuvilla eikä olot paljon poikenneet muuallakaan.   Outoa ylistystä  siitäkin opissa.

    puutuomas 15.4.2024, 14:50

    Väittävät että harvassa kasvatus asennossa tulisi lylyistä puuta enempi? Elikkä laadukkaan sahatavaran kasvattajan malli olisi tämän väitteen perusteella jaksollinen tyyli.

    mehtäukko 15.4.2024, 15:05

    Kun on taitoa myydä tukkipuuta propsin hinnalla, eikö se ole sama onko lylyä enempi tai vähempi?

    Jovain 15.4.2024, 15:26

    Voihan se olla, että vakiintuneisiin jk metsiin on syytä tehdä laskemat. Tuottaa heti ja ei mene jaksottaisen hyväksi. Jaksottainen jää takamatkalle ja sinne jää, kun arvopuun kasvattamisesta on kysymys ja kun suunnilleen saman suuruisilla puustopääomilla (2/3 osaa) puuta kasvatetaan. Jk:n tuotto jatkuu yli kiertoajan ja väittämiä ovat AJ: ”En usko että jatkuvassa vaihtoehdossa edes on jatkuvuutta sitä kiertoajan mittaista aikaa, vaan paljon vähemmän ajan”.

    isaskar keturi 15.4.2024, 15:29

    Taloudelliset laskelmat, jossa huomioidaan tulojen ajankohta (aikaisuus) ovat aivan huuhaata. Niillä saadaan juuri sellaisia tuloksia kuin halutaan, valitsemalla laskenta-ajan alku haluamakseen. Laskelma näyttää aivan erilaiselta, jos

    a) Laskenta alkaa uudistushakkuun jälkeen aukosta => pelkkiä menoja pitkän aikaa, kunnes tulee tuloja. Tässä mallissa jk pärjää

    b) Laskenta alkaa uudistushakkuuta edeltävästä puustosta => uudistamiskulut vähennetään korjuun tulosta. Tässä mallissa jk ei pärjää.

    c) Tai sitten joku muu mielivaltainen ajankohta. Riippuu ajankohdasta pärjääkö jk.

    a) vaihtoehto on ollut suosiossa, mutta harvoin vastaa todellista tilannetta, kun juuri kukaan ei aloita kokonaan metsätalouden harjoittamista tyhjältä maalta. Lähinnä todellisia vertailutuloksia saataisiin laskemalla verrattain suuren metsälön (min. 50 ha) talous. Silloin laskenta-ajan aloituskohdalla ei suurta merkitystä.

    Timppa 15.4.2024, 15:37

    Ja kaikissa vaihtoehdoissa tulee tarkastella tilan koko puustoa.  Kun näin tehdään, jaksollinen on yleensä vähintään 50 % edullisempi.  Tapauksissa, joissa taimettuminen on heikkoa ero kasvaa helposti 100 %:iin.

    puutuomas 15.4.2024, 15:40

    Olihan tuosta olemassa vähäisen tutkimustakin.: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kasvatustapojen-ero-nakyy-tyvitukissa/#bf979e7e                     jonka mukaan lylyä olisikin eniten istutus kuusissa, sittenkin. Onhan se kuuselle kieltämättä luonnoton tilanne lähteä kasvamaan aukon ensimmäisenä puulajina.

    A.Jalkanen 15.4.2024, 15:54

    Muutkin kuin minä epäilevät jiikoon jatkuvuutta. Hömötiaisen laulu -blogissa sanottiin Luonnonvarakeskuksen tutkineen että viimeistään neljäs hakkuu on oleva avohakkuu. Viitettä tulokseen ei annettu.

    Puutuomaksen linkistä: ”jatkuvan kasvatuksen kuusten kasvu on taimina hitaampaa ja ydinpuu huomattavasti tiheämpää”. Näiden lisäksi siis myös jaksollisessa metsässä ylispuuston kuten koivun alla alikasvoksena kituutellut kuusi voi olla tyvitukin osalta laadukkaampi kuin aukolla kasvanut kuusi.

    Matti Kärkkäinen 12.4.24 Metsälehdessä: Suomänniköissä jatkuva kasvatus voi heikentää tukkipuun laatua. Artikkelissa puhutaan ryhmittäisyyden, vinouden ja lenkouden vaikutuksesta männyn tyven laatuun. Mikä neuvoksi? Laatu edellä harventaminen ja tasainen tilajärjestys?

Esillä 10 vastausta, 9,801 - 9,810 (kaikkiaan 10,646)
1 2 3 … 980 981 982 … 1 063 1 064 1 065