Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus UUDISTUMINEN

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 58)
  • Jatkuva kasvatus UUDISTUMINEN

    Jaksollisen kasvatuksen uudistamisen ongelmat on aika tarkkaan täällä jo käsitelty, siksi ajattelin tehdä tästä jatkuvan kasvatuksen metsän uudistumisesta oman keskusteluketjun.
    Omat havaintoni pienaukoista ovat, ettei ne uudistu toivotusti tai ei lainkaan, jos niissä ei ole ennen ylispuiden poistamista olemassa elinvoimaista taimikkoa.
    Voidaan sanoa, että metsän uudistuminen vanhemman metsän alle ja pienaukkoihin on enemmänkin hyvien sattumusten summa kuin automaattinen tapahtuma.
    Karumpien maiden männiköissä onnistumisen mahdollisuus uudistua oikealle puulajille eli männylle on suurin.
    Kuusi taimettuu myös, mutta valitetavan usein liian karulle maapohjalle.

  • Reima Ranta

    Sellaisen vastauksen rustasit Gla. Se on kyllä linjassa sen kanssa, mitä tällä yl. muutenkin esität.

    Em. päätellen puuntuotannon määrällinen tavoite on sinun metsätaloutesi tavoite. Metsätalouden riski on sinulle puuntuotannollinen riski, ei taloudellinen. Em. perusteella esim metsänomistajan lainoistaan maksma koro ei vaikuta asiaan. Kun näin on, sinun näyttäisi olevan perusteltua harjoittaakin voimaperäistä jaksollista kasvatusta, koska se näyttäisi tuottavan suurempaa puumäärää.

    Kuvittelemamme 0,2 ha:n paljaan metsämaan arvo on vajaa 100 euroa, joten se ei sisällä käytännössä minkäänlaista taloudellista riskiä kenellekään, oli sen tuotto sitten 2, 3 tai 4 %. Keskimääräinen metsänomistuskin lienee n. 30 ha, joten tällaisenkaan pinta-alan paljaan maan tuottoriski on koko lailla merkityksetön metsänomistajalle. Prosentin tuottoero on luokkaa 100 euroa/vuosi.

    Jos tilaat metsäpalveluyritykseltä vaikkapa 0,5 km päässä tiestä ja 20 km:n päässä metsäpalveluyrittäjästä tällaisen alueen mätästyksen ja istutuksen niin kustannukset ovat huomattavat. Lisäksi oma havaintoni on tällaisen aukon raivaustarpeesta se, että mitä laajaalaisemmin tällaista maanpintaa käsitellään, sen suurempi on alueelle syntyvä raivaustarve, eikä päinvastoin. Se toki, että puusto syntyy sinne viiveellä istutukseen verratuna saattaa lisätä hoidon tarvetta, varsinkin jos pyrkimyksena on teriili metsä.

    Jos taas tällainen aukko jätetään uudistamisen jälkeen kokonaan hoitamatta, niin väiten sen tuottavan luontaisesti useissa tapauksissa jopa paremmin kuin istutettu.

    Kuten olen edellä todennut, metsätalouden eri toimijoiden pyrikykset ovat erilaisia. Muiden toimijoiden kuin puuntuottajien edun mukaista näyttäisi perustellusti olevan puuntuotannon määrällinen, eikä taloudellinen tavoite.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    ”(JK)tutkimuksissa taimettumisen oletetaan yleensä onnistuvan aina” PTT tutkimus JK kasvatusvertailusta
    Musta tuntuu, että käytännön tietoa on jo niin paljon tarjolla, että mutulla ei ainakaan tarvitse päätöksiä tehdä.

    Kattelin noita Pukkalan malleja taimikonperustuskustannuksista niin en huomannut, että niissä olisi huomioitu verovähennystä tai kemeratukea, JK metsään jäävälle puustopääomalle laskettiin korkoa mutta ei päätehakkutuloille. Myöskin tämä oli oleellista, että taimikon perustamista pitää lykätä mahdollisimman pitkälle. Ilmeisesti hänkin tietää, että jossain vaiheessa metsä pitää uudistaa päätehakkuun kautta kun se on muuttunut tarpeeksi surkeaksi.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Jos RR antaisi, jotain laskelmia väitteiden tueksi niin keskustelu menisi eteenpäin. Aika ohutta arvostella muiden talousosaamista jos ei perustele mitenkään omia.

    hemputtaja

    >>>
    –snip—
    Jos tuollaisen aukon ympärillä on varttunut metsä, joka toimii siemenpuustona, 5-10 m levyinen vyöhyke kasvaa todella heikosti. Tämän takia käytännössä nollakasvuisen reunametsän osuus on aukon alasta n. puolet.
    —snip–

    Lähetetty: 11 h, 36 min sitten
    Lähettäjä: Gla <<<<

    Vahvistan tuon.

    Ei tarvitse kuin pitää silmänsä auki niin tuon huomaa olevan tieto eikä huhu. Taitaa tuosta olla joku tutkimuskin, ellen väärin muista.

    Luultavasti tuo "kuoleman kaista" voidaan torjua, jos se muokataan.

    Gla Gla

    Tunnustan Reima, että vastaukseni oli puutteellinen. En ymmärtänyt vastata kysymykseesi siitä, kumpi menetelmistä on vähemmän tappiollinen. Siksi en riittävän selvästi korostanut sitä, että edes muokkaamalla ja istuttamalla 0,2 ha aukkoa ei saa uudistettua kannattavasti. Vastasinkin oikeastaan vain siihen, millä edellytyksillä tuollainen aukko olisi kannattavaa uudistaa luontaisesti, vaikka kysyit vertailua luontainen vs keinollinen uudistaminen.

    Kuitenkin se, että noin pienessä aukossa on kyse merkityksettömän pienistä rahoista, on väärä lähtökohta laskelmille, ellei kyse ole tietoisesta kokeilusta. Jk-oppien mukaan esim. lahoon kuusikkoon saadaan lehtipuusekoitusta pienaukkojen avulla. Tällöin 0,2 aukkoja voi olla vaikka 100 kpl 50 ha leimikossa. Enää kyse on tuskin sinullekaan merkityksettömästä asiasta.

    Väärä lähtökohta on myös se, että 0,2 ha aukon hoito olisi ainoa työ, mikä sillä kertaa tehtäisiin. Tietenkin muokkaukoneen tai metsurin ajattaminen palstalle 0,2 ha kuvion takia olisi huikean kallista, siksi itse en edes sormiharjoituksissa osaa ottaa tällaista lähtökohtaa laskelmille. Yksikköhintojen tulee olla jokseenkin normaaleja ellei erityistä syytä poikkeuksiin ole.

    Sen kuitenkin myönnän, että määrällisiä tavoitteita minulla on. Tämä siksi, että ilman määrää ei tule eurojakaan ja täkäläisessä tuotannossa pienellä puumäärällä toimintaa ei saa kannattavaksi. Investoinnit maksaa ainakin rehevillä mailla aina, joko kertarysäyksenä järeän uudistamisen muodossa tai sitten taimikon hoidon muodossa. Sinun johtopäätöksesi taloudestani menee siksi pahasti metsään.

    Visakallo Visakallo

    Olen koko ajan täällä ihmetellyt Reima Rannan intoa arvostella toisten talousosaamista.
    Mitä sillä haetaan?
    Eikö jokainen kuitenkin itse vastaa omista talousratkaisuistaan?

    pihkatappi pihkatappi

    Minä ymmärrän eri näkökannat ja sen että asiat voi tehdä erilailla ja päätyä jopa yhtähyvään taloudelliseen tulokseen. Metsänhoidossa on omat riskinsä, ne vaihtelevat eri menetelmien välillä ja on täysin mahdotonta laskea tulevia tuottoja sellaisella tarkkuudella että voitaisiin sanoa mikä kasvatustapa on jokaiselle metsänomistajalle ehdottomasti paras. Itse luotan siihen että omalla työllä avitettu viljelyketju on minulle paras vaihtoehto kaikilla Etelä-Suomen MT – OMT kuvioilla, jollakin toisella voi olla hyvät perusteet tehdä asiat muutoin.

    uudehko metsänomistaja

    Reima toi kehiin uuden termin, taloudellisuuden. Jokainen tietysti ajattelee asiaa metsiään hoitaessaan. Se on taloudellisen toiminnan perusta. Yleisesti asia lienee jokaisen takaraivossa, mutta minut sai vasta Reiman selkeästi kerrottu selostus miettimään.

    Mielestäni Reiman esittämä laskutapa, toimenpiteen hinnan suhteutus ”joutilaan” maapläntin hintaan olisi oltava mielessä kaikessa toiminnassa. Laajemmin ajateltuna kysymys koskee kaikkea keinollista uudistamista. Kannattaisiko antaa luonnon uudistaa vai tehdäänkö se keinollisesti.

    Halusin tällä kiittää Reimaa järkevästä kirjoitelmasta. Asia on laaja,Mikäli syntyy laajempaa keskustelua, olisiko syytä perustaa uusi ketju?

    pihkatappi pihkatappi

    Tee uusi ketju, sinultahan se käy.

    pahkanaama

    uudehkolle metsänomistajalle. Sille taimettumiselle täytyy antaa aikaa, nämä aukkouskovaiset kuvittelevat ja edellyttävät että taimet ilmertyvät heti vuodessa tai kahdessa. Tärkeää, ehkä kaikkein tärkeintä, on opetella ns. ”lukemaan” metsää ja siinä on kekemus valttia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 58)