Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus UUDISTUMINEN

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 58)
  • Jatkuva kasvatus UUDISTUMINEN

    Jaksollisen kasvatuksen uudistamisen ongelmat on aika tarkkaan täällä jo käsitelty, siksi ajattelin tehdä tästä jatkuvan kasvatuksen metsän uudistumisesta oman keskusteluketjun.
    Omat havaintoni pienaukoista ovat, ettei ne uudistu toivotusti tai ei lainkaan, jos niissä ei ole ennen ylispuiden poistamista olemassa elinvoimaista taimikkoa.
    Voidaan sanoa, että metsän uudistuminen vanhemman metsän alle ja pienaukkoihin on enemmänkin hyvien sattumusten summa kuin automaattinen tapahtuma.
    Karumpien maiden männiköissä onnistumisen mahdollisuus uudistua oikealle puulajille eli männylle on suurin.
    Kuusi taimettuu myös, mutta valitetavan usein liian karulle maapohjalle.

  • pihkatappi pihkatappi

    Nimenomaan kokemuksen perusteella Etelä-Suomessa olen päätynyt siihen että rehevät pohjat kannattaa viljellä ja muokkuksesta ei kannata tinkiä. Pohjois-Suomessa olen sitten yrittänyt enempi luontaista uudistumista, siellä maaperän kosteusolot ovat itämiselle paremmat ja hitaampi heinittyminen mahdollistaa tuon odottelun. Mutta raivaussahaa metsänomistajan tarvitsee käyttää, teki uudistamiset miten hyvänsä.

    antinpoika

    Se lienee selvää että jos menetelmä on jaksollinen kasvatus avohakkuinneen, siinä luontaisen uudistumisen mahdollisuudet ovat
    tietysti huonot, riittävän isot aukot heinittyvät ja vesoittuvat.

    Kuten pahkanaama sanoo on tärkeää oppia lukemaan sitä omaa
    metsää ja se oppi tulee kokemuksen ja oman tekemisen kautta.

    Visakallo Visakallo

    Uudehko metsänomistaja ei huomannut Reima Rannan esimerkin keinotekoisuutta.
    Elävässä elämässä ei tuon kaltaista tilannetta tule eteen jos metsänomistaja on järjissään.

    Visakallo Visakallo

    Kaikissa vertailuissa tarvitaan rehellisyyttä ja tasapuolisuutta.
    En tiedä mistä se johtuu, mutta jatkuvaa kasvatusta koskevat vertailulaskelmat eivät kaikilta osin ole vielä tähän päivään mennessä täyttäneet näitä kriteerejä.
    Tämä on vakava asia, koska kysymyksessä on ihmisten arvokas metsäomaisuus.
    Jos tälle tehdään väärien neuvojen takia vahinkoa, jälkien korjaaminen voi maksaa erittäin paljon ja viedä kymmeniä vuosia aikaa.

    jees h-valta

    Puuntakusen pitää vain odotella kärsivällisesti kymmeniä vuosia. Kyllä sitä vertailutietoa ja ihan oikeellistakin alkaa tulla. Kai muistat että tämä suuri vapaus ei vielä ole oikein vuosia päässyt täyttämään.

    uudehko metsänomistaja

    Pahkanaama toi esiin asialle oleellisen seikan. Taimettumiselle tulee antaa aikaa.

    Olen ymmärtänyt, että Suomi ei ole aukeaa tundraa. Joka paikkaan kasvaa ajastaan metsä. Näin minulle kerrottiin koulussa.

    Jos kerran joka paikkaan kasvaa ajastaan metsä, kyse onkin ajasta. Paljonko kannattaa maksaa siitä, että koko alue taimettuu heti? Paljonko kiirehtiminen maksaa metsänomistajalle? Korvaako kiirehtimisellä saavutetun ajansäästön mukanaan tuomat voitot nopeuttamiseen kuluneet varat?

    Tarkkaan sanoen Reiman kysymyksen oikea muoto olisikin kysyä: Paljonko kyseisen ”hukka-alan” vuokra olisi siltä ajalta, jolla uudistuminen viivästyy?

    pihkatappi pihkatappi

    Näppituntumalla 250 euroa / vuosi tuottaa OMT, MT 150 euroa. Eli tuotto silloin kun viljely ja kaikki muukin menee suurinpiirtein tuubiin. Ei kannata 5 vuotta odotella vajatuottoisen taimikon nousemista, jos pystyy itse istuttamaan ja tekemään vähän noita hoitotoimenpiteitäkin. Kyllä ne merkit siitä taimettumisesta pitää olla, että mitään luontaista uudistamista kannattaa harkita, jos tavoieena on paras mahdollinen tuotto ja itsellä on kykyjä ja aikaa hoitaa metsiä. Niin ja ollaan Eteläisessä Suomessa.

    Visakallo Visakallo

    Jos metsä uudistetaan ja hoidetaan normaalisti, on 20 vuoden kuluttua markkinahintaista puuta 150-200 mottia / ha.
    Tämän kantohinta on siinä vaiheessa 1000-3000 euroa kasvupaikasta ja puulajista riippuen.
    Jos uudistamista ei ole tehty, eikä sitä ole tapahtunut riittävästi itsestään, saatetaan 20 vuoden päästä olla nollatilanteessa, eli markkinakelpoista puuta ei vielä ole.
    Uudistettu metsä yleensä tässä vaiheessa ensi- tai energiapuuharvennetaan ja kasvatusta jatketaan kohti tukkisaantoa.
    Kun uudistettuun metsään tehdään toinen, tukkiakin tuottava harvennus, vertailualueeseen tehdään ensi / energiapuuharvennus, eli 20 vuoden viive säilyy koko kiertoajan.

    hiliman

    Muusta suomesta en tiiä, mutta ainaki pohjois-savossa rehevän puoleisella maalla metsä tulee uudistamatta jo 100-200 vuoden aikana, tosin hyvällä tuurilla paljon nopeamminki. Moninpaikoin näkee aukkoja ja vanhoja peltomaita, joissa kasvaa kovasti heinää, horsmaa ja vattuakin. Tottakai risukko voittaa ajan saatossa, ja metsittyminen alkaa, mutta omistajalta voi loppua ikä kesken.

    antinpoika

    20-vuotias viljelymetsä on vielä paremminkin taimikkoasteella,
    siihen on kuitenkin satsattu muokkaukset, raivaukset, istutukset,
    heinäykset, taimikonhoidot-hyvässä lykyssä 2000-2500e/ha.
    Kuitenkin tällaisen taimikon hinta markkinoilla on 500-1000e/ha.

    Eli 20-vuotta sijoituksesta sen edessä on pitkä miinus.
    Metsä on uudistettu ja velvoitteet hoidettu mutta sijoituksen
    kannattavuus on eri asia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 58)