› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 662 total)
1 2 3 4 5 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Sent on: 6.5.2017 at 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Creator
    Klapikone
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 7.5.2017 at 20:45

    Jos rodunjalostus huolettaa ja uudistuminen ei onnistukaan, niin kuten edellä mainittiin, tuossakin systeemissä voi kylvää tai istuttaa (jalostettua siementä). Ja jos puiden laatu tai kasvu ei vastaakaan toivottua, halutessaan voi palata taas avohakkuun kautta perinteiseen systeemiin.

    Visakallo 7.5.2017 at 20:46

    Jätkä on valitettavasti täysin oikeassa.

    Jätkä 7.5.2017 at 20:52

    On rahan haaskausta kylvää jalostettua siementä kitukasvuisten aluspuumäntyjen alle. Avohakkuu on yhden yläharvennuksen jälkeen männikössä ainoa oikea liike. Alle mahdollisesti syntyneet kuusenkarahkat eivät tuota VT-pohjalta vertailukelpoista metsää.

    Visakallo 7.5.2017 at 20:55

    Jatkuva kasvatus on tietoista kustannusten ja ongelmien eteenpäin siirtämistä.

    Gla 7.5.2017 at 21:23

    A. Jalkasen mainitsemassa systeemissä on se ongelma, että minä tämän palstan luultavasti nuorimpanakin olen haudassa, kun tuloksia alkaa tulla. Tuollaisiin kokeiluihin ei minulla ole mitään halua.

     

    Menninkäinen 7.5.2017 at 21:50

    Näitä edellisten sukupolvien ”harsittuja” kuvioita on meillä pyritty uudistamaan tuottavampaan suuntaa. Niin ne ennenkin parhaat puut valittiin käyttötarpeen mukaan hakattavaksi. Sitä kun jatkaa tarpeeksi pitkään ei kunnon laatuista ja kasvavaa puustoa ole jäljellä. Tarvitaan se kunnon puhdistus välillä.

    kuusessa ollaan 7.5.2017 at 21:56

    Jätkän kanssa tosiaan samaa mieltä. Useimmiten jatkuva kasvatus on ”hieman luomumpaa” yhdellä tai kahdella yläharvennuksella. Jos haluaa vähemmän avaran maiseman varsinaisessa uudistuksessa, sitten vaan ylitiheä siemenpuusto ja sen oikein ajoitettu poisto.

    Maiseman muuttuminen ottaa vähemmän silmään, jos vaan malttaa tehdä reilun väljennyksen ja avata maisemaa reilusti ennen uudistusta – jos maisemanäkökohtia ajatellaan. Olen itse pihapiirin läheisen kuvion takalaitaa tuonut vähitellen lähemmäs, kaistalehakkuina. Nyt jäljellä on reunan harvennuskuvio, jonka takana järeytymässä viimeisen 30 metrin kaistaleen männyt…nyt sen takana näkyy nelimetrinen taimikko, maisema muuttuu vähitellen.

    Klapikone 7.5.2017 at 21:59

    Ainakin videon kohteessa jalostettiin laatua.

    Tuo geneettinen valinta tapahtuu pääasiallisesti taimikkovaiheessa ja nuoren metsän alaharvenemisena.

    Tasaikäisenkin metsän lisävaltapuut ja välipuut ovat yleensä näitä nopeakasvuisilla geeneillä varustettuja. Siitä osoituksena on näiden hyvä toipuminen ja nopea kasvu harvennuksen jälkeen.

    Pitkällä aikavälillä periaatteessa voi olla jotain vaikutuksia, mutta nykytiedon mukaan se on todennäköisesti hyvin pieni.

    Sauli Valkonen varoitteli tekemästä tasaikäisessä hyvin tiheässä metsässä yläharvennuksia. Mikäli välipuut ja muut pienemmät puut ovat kovasta kilpailusta ränsistyneitä, niiden toipumisaika on pitkä.

    Yläharvennukseen voidaan mennä, kun myös pienemmät puut ovat elinvoimaisia. Nuoren metsän ensimmäinen käsittely on laatuharvennusta.

    Jätkä 7.5.2017 at 22:13

    Valkosella voivat metsät olla hoitamattomia, mutta yleensä on olemassa sellainenkin käsitys, että metsät on hoidettu oikeiden tavoitteiden mukaan, eikä annettu olla ”herran hallussa”, kunnes yhtä äkkiä innostutaan metsänhoidosta.

    Kaikki harvennukset pitäisi olla laatuharvennuksia.

    Klapikone 8.5.2017 at 00:02

    Jo metsän ensimmäisen varsinaisen yläharvennuksen jälkeen ollaan osassa metsää siemenpuu-suojuspuu hakkuita muistuttavassa tilassa niillä alueilla, joilla hakkuukypsää puustoa on ollut eniten.

    Tiheämmäksi jääneet alueet käsitellään väljemmiksi seuraavissa hakkuissa.

    Jatkuvassa kasvatuksessa vaihteleva tiheys ja uudistamisen painottaminen metsän eri osissa eri aikaan on tavallista. Tämä on sitä optimointia. Videolta selviää hyvin tämä asia.

    Mikään ei estä jättämästä harvakseen suuriakin puitakin siementämään, vaikkakaan tällä nyt ei tunnu olevan suurempaa merkitystä jk:ssa.

    Ja Annelikin on oikeassa, yläharvennusta kannattaa käyttää ja metsän uudistamisessa voi käyttää kylvämistä. Tämä on sitten enemmän jaksollista kasvatusta.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 662 total)
1 2 3 4 5 … 65 66 67