› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Viewing 10 replies - 631 through 640 (of 662 total)
1 2 3 … 63 64 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Sent on: 6.5.2017 at 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Creator
    Klapikone
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 17.7.2017 at 12:14

    Et vielä Reima kertonut sitä, ketkä väärän tiedon jakaja ovat?

    Gla:n mainitsema koivikko on kyllä hyvä esimerkki siitä, kuinka helposti joku jakaa väärää tietoa, jos ei ole asiantuntija.  Mihin metsänomistaja muuhunkaan voisi luottaa?  Meikäläisellä on koivikko, jonka yhtiön miehet ovat kaksi kertaa harventaneet.  Lopputulos on kuitenkin se, että liian tiheäksi jäi.  Toisen harvennuksen jälkeen näin sen, mutta en halunnut kuitenkaan soittaa motoa takaisin vaikka olisi kyllä pitänyt.

    Mitkä muuten ovat juurikääpäisen kuusikon uudistusvaihtoehdot?   Kasvattaa räkämäntyä?  Kasvattaa koivua, joka saattaa joutua hirvien ruoaksi?  Ja josta kunnon tukin saanto on vähäistä.  Vai ostaa hyvät kuusentaimet ja kasvattaa harvassa ja lopulta 50-vuotiaana päätehakata?  Ainakin minun mielestäni kuusivaihtoehto saattaa kuitenkin olla lopulta vähiten huono.  Nimittäin hirveä määrä saa lahoa olla, jotta kuusikko häviäisi vertailussa.  Hyvä konsultti kertoisi kunkin tavan riskit, antaisi oman suosituksensa ja jättäisi vastuun päätöksestä kuitenkin omistajalle.metsänomi

    Näätä 17.7.2017 at 12:24

    MaalaisSeppo ja Timppa. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä UPM, jolla on paljon metsää Pohjois-Suomessa. Heillä lienee hehtaarimäärien ja tehokkaan kilpailutuksen vuoksi metsänhoitotoimenpiteiden yksikköhinnat huomattavasti pienemmät verrattuna yksityiseen metsänomistajaan. Lisäksi heillä on huomattava etumatka arvioida puun hintakehitystä tulevaisuudessa yksityiseen metsänomistajaan verrattuna. Siellä jatkuvasti ennustetaan sellun maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja he tietävät oman tuotantokapasiteettinsa kiinteät ja muuttuvat kustannukset. Siellä varmasti osataan laskea, että he eivät saa metsää kannattamaan niin hyvin kuin varsinainen ydinliiketoiminta kannattaa. Verrokkina UPM:n esittämiä sijoitetun pääoman tuottotavoitteita eri liiketoimintayksiköille; UPM Raflatec 20 %, UPM Plywood 18 %, UPM Specialty Papers 14 % jne. Tässä se syy miksi metsiä myydään pois.

    Miksi sitten metsäyhtiöt ovat niinkin pitkään omistaneet metsää ja panostaneet sen hoitoon merkittäviä euroja/markkoja? Siksi, että maailma on muuttunut. Aiemmin esimerkiksi yhtiöt omistivat pääkonttorinsa itse, vallitseva suuntaus on, että ne myydään kiinteistösijoittajalle ja vuokrataan sieltä. Pääoman kiertonopeutta, sijoitetun pääoman tuottoa jne. optimoidaan aivan eri tavalla kuin muutama kymmenen vuotta sitten.

    Toinen syy on ollut se, että omat metsät ovat antaneet eri suhdannetilanneissa joustovaraa toiminnalle sekä tarjonneet reserviä. Jos puun hinta on uhannut kohota korkealle, on hakkuita suunnattu enemmän omiin metsiin ja päin vastoin. Vaikka metsään sijoitettu euro on tuottanut pientä tuottoa tai ollut vaikka 0 %, on se tuotto saatu ydinliiketoiminnasta. Siellä on kuitenkin havaittu sama mitä palstalla, puun hintataso ei ole ollut noususuunnassa. Sitä he ovat toki itse olleet tukemassa esimerkiksi puun tuonnilla Venäjältä, lobbaamalla niin poliitikkoja kuin metsänomistajia.

    Älkääkä nyt tulkitko tätä niin, että jollain tavalla syytän metsäyhtiöitä. Päin vastoin, minä kehun heidän toimintaa. He tekevät juuri oikeita asioita omistaja-arvon kasvattamiseksi.

    Gla 17.7.2017 at 12:50

    Timppa: ”Hyvä konsultti kertoisi kunkin tavan riskit, antaisi oman suosituksensa ja jättäisi vastuun päätöksestä kuitenkin omistajalle.”

    Tässä tapauksessa konsultin mieleen ei tullut selvittää kuvion historiaa. Mielipide muodostui pelkästään kasvupaikkaluokituksen ja hirvituhoriskin perusteella. Vähemmän ammattimaista toimintaa tuollainen mielestäni on kuin oma puuhasteluni.

     

    MaalaisSeppo 17.7.2017 at 13:50

    Ota tästä Näädän aivoituksista nyt selvää. Esittää, että yhtiöiden kannattaa panostaa metsänhoitoon. UPM on kuitenkin myynyt ja myymässä huomattavan osan Koillissuomen metsistään. Panostaa ilmeisesti Eteläsuomeen. Sielläpä minäkin panostan omaan metsääni seuraten isoimpien esimerkkiä. Näädän kommentti vahvisti sitä, että olen oikeilla jäljillä.

    kuusessa ollaan 17.7.2017 at 14:05

    >kuusessa ollaan: ”Mehtäukko heitti hyvän kommentin, eli jos JK on kannattavampaa, miksi erittäin taloustietoiset metsäyhtiöt eivät käytä sitä omissa metsissään, ei edes Ruotsissa?”
    Näätä: Johtuisiko siitä, että metsäyhtiöt tarvitsevat raaka-ainetta eli kuitupuuta? Kuten edellä sanoin, heillä on erilainen intressi. Heidän ydinbisnes on puun jalostaminen ei metsäsijoittaminen.<

    Silloinhan yhtiöiden etenkin pitäisi olla kiinnostuneita jaksollisesta kasvatuksesta, joka esim Visakallon esimerkin mukaan tuottaa motteja paljon…jk hyödyt taas perustellaan arvokkaamman tukkiosuuden lisääntymisenä?

    Kyllä metsäyhtiötä kiinnostaa puhtaasti motit kiertoajan aikana, sekä tehokkaasti korjattavana. Mikä yhdistelmä syntyy jaksollisen kasvatuksen ja tutkitusti maksivoivien kasvatustiheyksien käytöllä. Tehokkuutta haetaan lisää nyt lyhentämällä kiertoaikaa, sekä siirtymällä vain yhteen harvennuskertaan. Suomalaisen puuston nopein kasvu kun ajoittuu 20-60 vuoden ikään. Ja taimivaiheen kasvua on parannettu rutkasti jalostuksella.

    Näätä 17.7.2017 at 14:08

    MaalaisSeppoa näyttää kirjoitteluni harmittavan, koska on koko ajan kääntämässä viestini sisältöä. Se ei ole hyvien tapojen mukaista.

     

    Metsuri motokuski 17.7.2017 at 14:08

    Noinhan se on kuin näätä kirjoitti. Metsien tuotto on heidän ”käsittelyn” jälkeen niin hidasta että heidän tavoittelemaansa tuottoon kohteissa ei päästä. Parhaat tuottavammat kohteet säilytetään ja muista luovutaan. Senhän takia ne myydään. Metsät laitetaan myyntikuntoon ja taimikot hoidetaan. Sitä ole odottanut että MG ja Stora alkaa samaan hommaan mutta he ovatkin yhtiöttäneet metsänhoidon toiselle omistamalleen yritykselle jonka taseissa metsäomaisuus näkyy eikä siten näy suoraan emoyhtiöiden taseessa.

    kuusessa ollaan 17.7.2017 at 14:22

    Niinhän kaikki yhtiöt tekevät alasta riippumatta. Monilla yrityksillä kiinteistöt omina osinaan.

    Gla 17.7.2017 at 14:39

    RR: ”Sinä tiedät Gla mitä tarkoitan. ”

    Niin, otit kantaa kasvatustapaan nollakorkoa käyttävän näkökulmasta. Siihen minäkin olisin pystynyt. Mutta otitko kantaa kasvatusmenetelmään muista lähtökohdista toimivan näkökulmasta, esim. 3% korolla metsää kasvattavan?

    Näätä 17.7.2017 at 14:41

    kuusessa ollaan: ”Silloinhan yhtiöiden etenkin pitäisi olla kiinnostuneita jaksollisesta kasvatuksesta, joka esim Visakallon esimerkin mukaan tuottaa motteja paljon”

    Mitenköhän meidän on niin vaikea päästä samalle aaltopituudelle? 🙂 Tätä samaa yritin aiemmin kertoa. Metsäyhtiöt ovat hoitaneet omia metsiään nimenomaa sillä periaatteella, että puuta kasvaa paljon ja mahdollisimman nopeasti. Jaksollinen kasvatus on tähän kiistatta paras vaihtoehto. Metsäyhtiöt ovat tehneet metsänkasvatusta pienellä kannattavuudella ja saaneet tilin puun jalostamisvaiheessa. Tätä jälkimmäistä mahdollisuutta ei ole yksityisellä metsänomistajalla. Siksi metsänomistajan onkin mietittävä toisenlaisia ratkaisuja, jotta tuottovaatimus täyttyy.

Viewing 10 replies - 631 through 640 (of 662 total)
1 2 3 … 63 64 65 66 67